On olemassa juhlarakkautta ja arkiversiota. Kun kerran olen muutenkin arkeilija, olen ehdottomasti arkirakkauden kannattaja ja puolestapuhuja. Kuvan postikortti on ollut jo vuosia keittiön yhden kaapin ovessa ja jaan lauseen ja lausetta aika usein.
Kerron esimerkin arkirakkaudesta... Lähdin Miestä junalle vastaan tiistaina puolenpäivän jälkeen. Olin jo aamulla käynyt pitämässä työkeskuksen laulupiiriä ja todennut kelin liukkaaksi ja hurrannut nastakengille. No, tälle junareissulle nappasin repun selkään ja laitoin sinne Miehen nastakengät. Sai vaihtaa sitten paremmat kengät melkein heti junasta tullessaan tien sivussa. Se oli rakkautta ja huolenpitoa, otaksun.
Aamupalan tekeminen yhdessä: toinen tekee voileivät ja toinen valmistaa kahvit (meillä juodaan pikakahvia)
VastaaPoistaSelänpesu.
Miehen ajaessa hiuksensa, niskan tarkistus, että sekin on ajettu.
Lakanoiden vetäminen.
Lakanoiden ja pussilakanoiden vaihtaminen yhdessä.
Lääkedosettien täyttäminen :D täyttäminen sunnuntaisin yhdessä.
Kaupassa käynti yksin, kun minä en jaksa.
"Keitätkö vettä/keitänkö vettä?" "Juotko kahvia/teetä?"
Arkirakkautta.
Totisesti arkirakkautta!
Poista