Ei pitäisi suunnitella etukäteen, niin ei sitten harmita... Tänään on pitkä työkokous. Sain pieneen isoon päähäni idean, että reippaana ihmisenä kävelen sinne ja takaisin. Olisin saanut mukavan kahdenkymmenen kilometrin lenkkimerkinnän. Kello oli soimassa kuudelta ja heräsin varttia vaille sitä. Kävin kuistilla toteamassa, että sataa. Palasin takaisin ja nukuin vielä vähän aikaa. Harmitti. Jestapookenas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti