perjantai 17. helmikuuta 2017

Menoa eikä nokitusta


Heräsin unessa/unesta Nat King Colen lauluun When I fall in love it will be forever (vapaasti käännettynä: Kun rakastun, se on sitten menoa eikä nokitusta!) Tiedän, että moni muukin on levyttänyt tuon laulun, mutta tällä kertaa se oli ehdottomasti Nat. 
Eilisen aikomukset toteutuivat eli kirjoitin loppuun kirjeen, luin, siivosin leluhyllyn, niistin ja hengitin. Kaiken tuon urakoinnin lisäksi seurasin eduskunnan keskustelua, joka jatkui tuntikausia. Neljä tuntia jaksettiin keskustella rakastamisen vaikeudesta, jos keskustelusta kaivaa punaisen langan ja jipon... Tänään sitten äänestetään aiheesta. Toivon järjen voittavan!

3 kommenttia:

  1. Mä pikkasen iltavuorossa seurasin kans ja P. Räsänen päästi ainakin yhden tosi hyvän (täytyy kaivaa se vielä tarkalleen esiin mutta sen idea oli, että): eduskunta säätää lakeja, mutta se ei voi puuttua luonnonlakiin.

    Kovasti epäilen, että tässä tapauksessa olemme luonnonlaista vähän eri mieltä Päivin kanssa!

    VastaaPoista