Arkinen hysteria on vanha käsite, joka liittyy siihen aikaan, kun lapset olivat vielä koulussa. Aamulla oli kiva nukkua mahdollisimman pitkään ja sitten herättyä tietysti kaikki tavarat oli hukassa ja talossa oli lievä kaaos ja kello kävi eteenpäin hurjaa vauhtia jne. Etsittiin milloin mitäkin ennen kuin oli ihan pakko päästä matkaan joko koulutaksilla, koulubussilla tai iskän viemänä. (Kävelyaamuina ei tuota hysteriaa juurikaan ollut.)
Nykyään ei ole kotona aamuisin kiirettä. Herätään hyvissä ajoin. On aikaa haahuilla, lueskella ja tavaroitakaan ei tarvitse etsiä. Mutta kyllä minulla silti on ikävä sitä vuosien takaista arkista hysteriaa, jos totta puhun...
Mä nautin taas näistä aamuista kun ei ole minnekään kiire.
VastaaPoistaNiin minäkin, mutta silti haikailen...
Poista