Eilen oli kuuma, hikinen ja erikoinen päivä. Seisoin kaksi tuntia nimikirjoitusjonossa (Patti Smith, jonka tiesin Robert Mapplethorpen näyttelystä, en ollenkaan muuten...) ja keskustelin edessäjonottajan kanssa aika paljon. Hän oli minua muutaman vuoden nuorempi yliviisikymppinen ja varsinainen PS-fani. Hän sanoi jännittävänsä idolinsa tapaamista ja kun jono alkoi lähestyä Sammakon kirjakaupan tiskiä, hän todellakin vapisi kuin haavanlehti... No, nyt minulla sitten on kirja Ihan kakaroita (ostin halvimman mahdollisen) nimikirjoituksella varustettuna.
Päätin käydä juomassa lasillisen kuohuviiniä. Ja laten ja suolaisen piirakan, ettei touhu nyt keskellä sunnuntaipäivää menisi ihan mahdottomaksi! Some-maailma yllätti minut taas kerran ja samalle terassille sain vähän myöhemmin sovituksi seuraksi vanhan luokkatoverini. Edellisestä tapaamisesta oli kolmekymmentäyhdeksän vuotta. Vanhoista naisista tuli yhtäkkiä nuoria tyttöjä... Muisteltiin, päivitettiin kuulumisia ja sovittiin tapaavamme useammin. Hieno hetki aurinkoisella kirjaston kahvilan terassilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti