maanantai 30. marraskuuta 2015

Paras mahdollinen maustekakku


Taas yksi takuuresepti/luottoresepti jakoon... Resepti on peräisin Kuluttaja -lehdestä 8/2000 ja esikoinen kirjoitti sen omin pikkukätösin reseptikansion väliin seuraavan vuoden helmikuussa.

200 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
2 tl kardemummaa
2 tl inkivääriä
2 tl pomeranssinkuorta
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
Vaahdota pehmeä rasva, sokerit ja vaniljasokeri.
Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita leivinjauhe ja mausteet jauhojen joukkoon ja lisää
seos taikinaan siivilän läpi.
Levitä taikina voideltuun rengaskakkuvuokaan.
Vedä kakun pintaan keskelle lusikalla ura,
jotta kakku nousee tasaisemmin.
Paista uunin alimmalla ritilätasolla 40-50 minuuttia.

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

On aika perustaa kuoro


Tänään on Hoosianna-päivä ja on siis aika laittaa Hoosianna-tontut pianon päälle. Ihan kunnollinen kuoro tulee kahdeksastatoista laulajasta! Yhdeksästoista on sitten tuo oikeassa reunassa oleva pikkutonttu, jolle ei ole uskottu nuotteja. Hän pitää kädessään joulukorttia.
Hoosiannasta muistuu mieleen lapsuus ja siihen aikaan Hoosianna kuultiin ensimmäisenä adventtisunnuntaina vain kuoron esittämänä. Isä-Erkki lupasi, että kun mennään kirkkoon, saan laulaa mukana. Ja lauloinkin! Täysillä!

lauantai 28. marraskuuta 2015

Taatusti onnistuvat pikkujoulupiirakat


On olemassa luottoreseptejä, joihin palaan yhä uudestaan ja joiden lopputuloksiin olen tyytyväinen. Tässäpä nyt yksi sellainen....

Pohja:
4 dl vehnäjauhoja
100 g voita
1,5 dl maitoa tai vettä (kädenlämpöistä)
25 g hiivaa
0,5 tl suolaa

Täyte:
2-3 porkkanaa raastettuna
1 purjo renkaina
1 paprika kuutioina
2 dl juustoraastetta
1 muna
0,5 dl kermaa tai maitoa
100 g savukinkkua tai kylmäsavulohta tms.
suolaa, viherpippuria, oreganoa
- Hauduta kasviksia pannulla n, 10 min. Lisää muut täyteaineet, 
kun kasvikset ovat hieman jäähtyneet. -

Nypi rasva ja jauhot. 
Liuota hiiva ja suola nesteeseen ja lisää ne, sekoita taikinaksi.
Leivo taikinasta pyöreitä pullia (n. 16 kpl), kohota.
Paina pulliin syvennykset tasapohjaisella juomalasilla.
Pistele syvennykset haarukalla, voitele reunat munalla, laita täyte.

225 astetta / 10-15 min.

......

Paras mahdollinen yhdistelmä tuli kylmäsavulohesta, purjosta, fenkolista ja paprikasta..
Alkuperäinen resepti oli tuo kinkkuversiollinen.
Täytteen kaikkia aineita voi varioida.

perjantai 27. marraskuuta 2015

Laiskuus on lahja, mutta vetelehtiminen on taidetta


Tänään aion viettää laiskuuden maksimointipäivän eli tälle päivälle en ole suunnitellut minkäänlaista puuhaa. Teen mitä haluan. Jos haluan lukea ja katsoa elokuvia, niin silloin luen ja katson elokuvia. Laiskuuden maksimointipäiväni alkoi sillä, että nukuin puoli yhdeksään. Sehän on olennainen asia tällaisen päivän oikeaoppisessa viettämisessä!

Jk. Anteeksipyynnöt Juha Vainiolle tuonilmoisiin, kun muotoilin laulutekstiä otsikkoa varten...





torstai 26. marraskuuta 2015

Olen eri mieltä kuin Taina Haahti



Kun aloitin blogin pitämisen huhtikuussa -09, olin sihen asti pullikoinut koko ajatusta vastaan. Esikoinen tätä oli ehdottanut ja olin ollut sitä mieltä, että eihän minulla ole mitään sanomista/kirjoittamista. Mutta maailma on täynnä asioita ja uusia putkahtelee koko ajan, joten tässä sitä ollaan loppuvuodessa -15 ja blogi kuuluu elämään yhtä olennaisena osana kuin iltasauna, täpötäydet kirjahyllyt ja lukuisat teekannut. 
Inspiraatio on mielestäni koko ajan olemassa. Jonakin aamuna sitä on vaikea paljailla (ja unisilla) silmillä nähdä, joten on tihrusteltava tarkkaan. Muina aamuina helpommin nähtävissä. Olen siis eri mieltä kuin Taina Haahti. 


keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Mistä oli tiistai-ilta tehty? Kanelista, neilikasta, siirapista, inkivääristä...


Eilen illalla pidin yhden ihmisen joulupiparitalkoot. Musiikkipuolesta huolehti mm. Lauluyhtye Pedaali ja Lenni-Kalle Taipale Marika Krookin kera. Aikaa talkoissa kului kolme tuntia ja sain tehtyä 408 piparia. Oikeanpuoleisia palapelipipareita on tarjolla adventtimessun kirkkokahveilla ja koska päiväkerhotoiminta viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlaansa, annoin lastenohjaajien valita kirkkokahvipipareiden mallin. Sydämiä sitten rouskutetaan seurakunnan muissa joulunajan tilaisuuksissa.
Tämä on kahdeksas perättäinen vuosi, kun teen vapaaehtoispipareita. En hae sulkaa hattuuni, en merkintää ceeveehen - tämä vaan on sellainen juttu, jota tykkään tehdä...

tiistai 24. marraskuuta 2015

Oliko ketään Seinäjoelta?


Tilannekomiikka on elämän (yrtti)suola. Junahuumori joko tahallisena tai tahattomana on myös lähellä sydäntäni - eikä vähiten siksi, että ensimmäinen ja nykyinen mieheni on eläkkeellä oleva veturinkuljettaja. 
Tapahtui elävässä elämässä: Konduktööri kysyi, oliko ketään Seinäjoelta. Miniä oli meinannut vastata, että itse asiassa Ilmajoelta.... Sieltähän hän ihan oikeasti on syntyisin. Konduktöörin suhtautumisessa olisi voinut olla kaksi vaihtoehtoa, joko hän olisi purskahtanut nauruun tai sitten kävellyt vaunun toiseen päähän ja ilmeettömänä toistanut kysymyksensä.

maanantai 23. marraskuuta 2015

Vilttiketjulaatikossa säilytetään vilttejä


Takana on erittäin mukava pitkä viikonloppu. Kävelyä paljon joka päivä, taidetta (Nils Dardel, Jouna Karsi, Elisabeth Price, Ismo Kajander), keskustelun seuraamista (Kari Mäkinen ja Li Andersson), kirpparikierroksia, yhden rankan kirjan lukeminen (Herbjorg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos) ja toisen  myös erittäin vaikuttavan kirjan aloittaminen (Johanna Adorian: Rakkaudessa erottamattomat), kaksi hyvää elokuvaa (Kaivontekijän tytär, Dracula - verevä vainaja), makuelämyksiä (kylmä riisipuuro, punajuurivuohenjuustokeitto jne.), paljonpaljon viestittelyä rakkaiden kanssa ja keskiviikkoillan kahvilatreffit hurmaavan pikkumiehen ja hänen äitinsä kanssa. <3


sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Tuomiosunnuntai, mikä järisyttävä sana!


Tänään on sunnuntai, joka työnantajani puolella tunnetaan nimellä tuomiosunnuntai. (Sillä puolella digataan muutenkin tuomioalkuisia juttuja - on rovastia, kapitulia, kirkkoa, päivää jne.)
Tänään on toki muutakin. Peräti kaksi teemapäivää: Mene ajelulle -päivä ja Perusta oma maa -päivä. Ensimmäisen toteutan, kun hyppään astun junaan iltapäivällä. Voi olla, että osasta junailua tulee linja-autoilua, jos radoilla on vielä kaatuneita puita. Joka tapauksessa ihan loppumatka sujuu henkilöautoillen. Toisen teemapäivän skippaan. Minulle riittää kyllä tämä maa, joka on jo olemassa. Ja nämä kunnat ja kaupungit.

Jk. Päivän kysymys: Missä ovessa on tuollainen vedin?

lauantai 21. marraskuuta 2015

Ottamuksia 2


Eilen kävelin niin paljon, että askelmittari näytti 20519 askelta. Kuvan puun ja talon ohi en voinut mennä ottamatta kännykkäkuvaa. Huomasin asetelman, kun jouduin liikennevaloissa odottelemaan ja toivoin koko ajan, ettei kadun toiselle puolelle tule väenpaljoutta. Ei tullut ja sain otettua rauhassa kuvan. Tuolta näytti siis eilen. 
Tänä aamuna maa on vielä paljas, mutta ilmassa on ohutta styroksiripettä. Voi olla, että iltapäivällä sitä voi olla jo maassa. Se nyt olisi varsinainen joulun avaus, kun niitä nyt joka tapauksessa tänään vietetään siellä sun täällä.

perjantai 20. marraskuuta 2015

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin


Olen aina ollut utelias, tiedonhaluinen ja malttamaton. Innostun helposti jostakin uudesta jutusta/asiasta. Innostus kestää vähän aikaa ja sitten tulee taas joku muu, johon koukutun. Poikkeuksiakin on. Kuusi ja puoli vuotta sitten sain hyvän kameran ja huomasin, että kuvaaminen eli tässä tapauksessa canonisointi (ei missään nimessä canonisaatio!) on minun juttuni. Olen edelleen vahvasti koukussa. Kuvia tulee nykyään napsittua kameran lisäksi myös kännykällä ja tabletilla ja käytän kuvia blogissa ja Fb:ssa. Yksi pieni osa työtäni on huolehtia seurakunnan kotisivusta ja Fb-sivusta - niihinkin tarvitaan tekstin lisäksi kuvia. Huhtikuusta -09 lähtien elämääni on päässyt kuulumaan tuhansia kuvia, satoja tunnelmia, uteliaisuutta...

torstai 19. marraskuuta 2015

Liisa, siinä vasta nainen!




Tänään nimipäiväänsä viettävät Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabeth ja Elise. Onnea!  Nurinpäin laskien  ensimmäinen sankareista on jokaiselle pianoa soittaneelle tuttu rämpimiskappale (Für Elise), jota yksi oppilaani vuosia sitten kutsui nimellä Burana. Elisabeth on se kuningatar, joka on syntynyt samana vuonna kuin anoppini. Liisi on mielestäni diminutiivi eli hellittelymuotoinen nimi. Eliisa on työkaveri, joka sai potran pojan kuukausi sitten. Elisasta tulee mieleen Elisa Viihde, joka voisi olla punaisten lyhtyjen alueella työskentelevän ammattilaisen nimi. Ja sitten viimeisenä mutta ei ollenkaan vähäisempänä Liisa! Äitini oli Liisa Maria ja kuopustyttömme ensimmäinen nimi on Liisa. Samoja taiteellisia taipumuksia kummassakin. Onnittelut kuopukselle Tampereelle ja äidille tuonilmoisiin! <3



keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Anna minulle kokonainen maa ja taivas


Perheen kaksi nuorta pariskuntaa muistavat viettää vuosipäiväänsä. Tänään meillä on vuosipäivän vuoro. Ilmassa on rakkautta - niin kuin on ollut jo kolmenkymmenenkolmen vuoden ajan. 
Tänään voisi olla juuri sopiva päivä siteerata erittäin hienoa runoa/laulua seurusteluvaiheemme alkuajoilta...

Ei, minä en tarvitse puolikasta 
anna minulle kokonainen maa ja taivas 
meret ja joet ja vuorten harjanteet 
minun, en suostu jakamaan 

Ei, minua et puolikkaalla helli 
elämä, kaikki kokonaan, minä jaksan
en minä halua onnen puolikasta
enkä myöskään murheen puolikasta tahdo

Haluan puolet tyynystä vain
jolla hellävaroen poskeasi vasten
avuttomana tähtenä, putoavana tähtenä
kädessäsi hohtaa sormus

Jevgeni Jevtushenko, suom. Markku Lahtela
sävel: Kaj Chydenius

tiistai 17. marraskuuta 2015

Nyt alkoi lätyttää




Eilisillan elokuvahelmi oli Mika Kaurismäen Arvottomat. Aivan loistavaa kaurismäkimäistä lyhyttä replikointia ja lausahduksia, joista muutaman laitoin heti muistiin tulevaa käyttöä varten. Se tuleva olikin nyt heti yöunien jälkeen. Tulen yhtä varmasti kuin vanhuus. Kerrassaan upean sarkastinen toteamus, joka on enemmän kuin totta. Pakenet todellisuutta! En, todellisuus pakenee minua. Käyttökelpoinen hyvin monessa tilanteessa.
Tämän aamun kuva on vuosia vanha. Kuvan voima on yllättävä, sillä nyt alkoi lätyttää...

maanantai 16. marraskuuta 2015

Lap(a)sellista?


Olen aina pitänyt rintamerkeistä ja niitä onkin kertynyt pienen laatikollisen verran vihreän kaapin ylälaatikkoon. Mitä nasevampi teksti, sitä parempi! On hauska yllättää ja saada merkistä sana- tai ilmepalautetta. Kuvassa on kaksi uusinta hankintaa, toinen on Mäntästä ja toinen Jyväskylästä - museokaupasta kumpainenkin.
Tänään annoin itselleni kertoa, että nämä merkit on kuvataiteilija Pekka Suomäen suunnittelemia. Viekkaus- merkki ei ole vielä päässyt ulkoilemaan, mutta lapasmerkki on kulkenut oranssin anorakin rintamuksessa jo viikkotolkulla. Lapsellista tai lapasellista... 

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Pariisi suree, me myös


Eilen ajattelin Pariisin surua. Maailma kutistuu päivä päivältä, sillä me tiedämme asiat nykyään saman tien emmekä vasta muutaman päivän kuluttua. Me jatkamme elämistä, mutta maailmassamme on taas uusi, syvä haava. Se ei parane kynttiläkuvilla eikä Ranskan lipun liittämisellä profiilikuvaan.  (Tein kyllä Fb:ssa molemmat.)  Oma olomme voi lievittyä, ei muuta.




lauantai 14. marraskuuta 2015

Lauantai ja neljästoista päivä


Eilen oli toinen vapaapäivä. Kaksi elokuvaa. Kirjaa luin toistasataa sivua. Pyykkiä pesin kaksi koneellista ja likapyykkikori koki täystyhjenemisilmiön. Kaikkein pienimmän lapaset sain valmiiksi ja päätin aloittaa kaulahuivin kutomisen, kun lankaa jäi vielä toista kerää. Päivä sujui hyvin, vaikka oli perjantai ja kolmastoista päivä. 
Tänään on suunnitelmissa suoristaa kirjahyllyjen kirjarivit ja laittaa puhtaat pyykit kaappeihin, saunoa, lukea ja kutoa.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Kolmen elokuvan ja pinaattilättyjen torstai


Eilinen oli taas nelipäivävapaaryppäästä ensimmäinen ja se oli hyvä päivä. Katsoin kolme elokuvaa, luin kahdeksansataasivuista kirjaa muutamia kymmeniä sivuja, pesin koneellisen pyykkiä, nukuin pienet päiväunet, söin einesruokaa (pinaattilättyjä ja perunasalaattia) ja hedelmiä, join kahdesti kahvia, saunoin ja viestittelin kahden miehen kanssa, joiden sukunimi alkaa aakkosten viimeisellä kirjaimella. 
Tälle päivälle ei ole kovin paljon suunnitelmia. Relaan edelleen. Se jotenkin kuulostaa paremmalta kuin ihan vaan pelkkä laiskottelu. 

torstai 12. marraskuuta 2015

Mutusisustamista


Facebookissa on lukematon määrä kaikkia testejä, joita ei kannata todellakaan ottaa vakavasti. Yksi ystävä/työkaveri oli tehnyt testin, jonka perusteella hänelle täydellinen työ olisi henkivartijana toimiminen. Innostuin sitten minäkin tekemään samaisen testin ja tulokseksi tuli: sisustussuunnittelijan työ. Pidän kyllä sisustamisesta, mutta en hallitse mitään feng shui -juttuja enkä värioppeja. Mutusisustaminen on melko helppoa, vaivatonta, nopeatempoista ja ilman otsaryppyjä suoritettavaa. 
Meillä on sulassa sovussa Ikeaa, Lundiaa, Aaltoa, vanhoja puuhuonekaluja, värikkäitä tekstiilejä, paljon tauluja, isoja elokuvahyllyjä, vielä isompia kirjahyllyjä ja huumoria. Sekoaisin katalogikodissa. Onneksi meillä ei ole sellaista. Minun onnekseni. Sinun onneksesi.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Mitä ihmettä on seitan?


Meillä ei syödä lihaa, mutta meillä syödään aika usein seitania. Monet ovat kyselleet seitanista ja nyt sitten päätin laittaa tänne ohjeen, joka on Inna Somersalon kirjasta Yllin kyllin herkkuja isolle ja pienelle joukolle.

Seitanpaisti

4 dl gluteenijauhoja
1 dl gram-eli kikhernejauhoja
1 dl soijajauhoja
1 rkl kasvisliemijauhetta
0,5 tl suolaa
1 tl garam masalaa
1 tl savupaprikajauhetta
0,5 tl jauhettua inkivääriä
1 tl valkosipulijauhetta
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä
2,5 dl vettä
Marinadi:
2 rkl kylmäpuristettua rypsi- tai oliiviöljyä
1 rkl soijakastiketta
1 rkl tomaattipyreetä
1 rkl (omena)viinietikkaa
0,5 dl vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään hyvin. 
Sekoita soijakastike ja öljy veteen ja lisää jauhoihin.
Sekota tasaiseksi ja vaivaa muutama minuutti.
Muotoile massa paistiksi.
Sekoita marinadin ainekset keskenään.
Laita paisti marinadiin ja jätä maustumaan kylmään
vähintään muutamaksi tunniksi, mutta mieluiten yön yli.
Kääntele paistia muutaman kerran marinoinnin aikana.
Kääri paisti folioon ja paista 175-asteisessa uunissa noin tunti 
(meillä paistetaan melkein puolitoista tuntia)
uunin keskitasolla.
Anna paistin jäähtyä hetki ennen tarjoilua,
parhaimmillaan se on seuraavana päivänä tarjottuna ja kylmänä.





tiistai 10. marraskuuta 2015

Savesta linnun teen ja kaipuun kirjoitan sen sydämeen...


Äitini kuolemasta tulee tänään kuluneeksi 22 vuotta. Minun äitini oli hyvin luova ja taiteellinen. Hän piti kirjoittamisesta, savitöiden tekemisestä, askartelusta, lukemisesta ja oli koti-ihminen. Joulun alla oli menossa aina joku askartelu ja jonakin vuonna moni sai lahjaksi emalikorun, jonakin vuonna nahkakorun jne. Tyypillinen oinas (kuten minäkin), joka aina innostui jostakin uudesta jutusta. Savityöt äiti löysi viimeisinä vuosinaan ja savikenkiä, savimunia, savimökkejä, savihahmoja sekä savilintuja syntyi kymmeniä ja taas kymmeniä. 
Äitini oli paras mahdollinen äiti minulle, vaikka me voimakasluonteiset oinaat aina välillä otettiinkin yhteen. Muistelen äitiä lämmöllä ja kaipauksella.

maanantai 9. marraskuuta 2015

Älä löydy huono kakku, löydy hyvä kakku!


Tapahtumarikas viikonloppu on takana. Lastenhoitokeikkamme sujui ihan hyvin, vaikka jossakin vaiheessa olimme päähenkilön kanssa eri mieltä siitä, kannattaisiko nukkua vai valvoa. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja vanhempien kotiutuessa lapsi oli sikeässä unessa ja hoitajatkin nukahtivat melkein saman tien hoitovastuun siirryttyä eteenpäin.
Eilen päivällä käytiin kuopuksen kanssa täytekakkuostoksilla ja hyvä kakku löydettiinkin. Isät istuivat hetkeä myöhemmin tyytyväisinä ja lahjottuina kahvipöydässä meidän kanssa. Kahvin jälkeen lähdimme paluumatkalle. Pysähdyimme Mänttään ja kävimme katsomassa erittäin upean näyttelyn, joka järisytti ajatuksia. Illalla odotti koti, esikoisen puhelu, sauna, elokuva ja pari lasillista punaviiniä. Hyvä ja tyytyväinen mieli jatkui koko illan...

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Isä, isi, faija, fatsi jne.




Hyvää isänpäivää! Ylimmässä kuvassa on isä-Erkki eli minun isäni esikoisemme kanssa. Alimmassa   kuvassa taas isä-Pentti eli paras kaverini esikoisemme ja kuopuksemme kanssa. Molemmat hienoja isiä. Minun lapsuudessani ei tunnettu isyysvapaita eikä isäkuukausia. Rakkautta kuitenkin tunnettiin silloinkin.
Hyvää ja sydämellistä isänpäivää konkareille ja ensikertalaisille! Pikkusuvussamme on kummankin lajin edustaja. 



lauantai 7. marraskuuta 2015

Me ollaan sankareita kaikki


Eilen oli työyhteisön virkistyspäivä, johon kuului turkkilaista ruokaa (jota jouduttiin syömään valitettavasti liian kiireisesti, kun aikataulu ei ihan pitänyt...) ja elokuva. Viisi vuotta sitten käytiin lähes samalla kokoonpanolla katsomassa Napapiirin sankarit ja nyt oli sitten vuorossa Napapiirin sankarit 2. Aivot narikkaan -tyyliä edelleen, hauskaa ja hervotonta. Elokuva ei kärsinyt tyypillisestä kakkososan syndroomasta. Ehkäpä viiden vuoden kuluttua syksyllä on taas yhteisen elokuvan vuoro!

Tänään meitä odottaa mieluinen ja samalla vaativa tehtävä. Saadaan olla ensimmäistä kertaa lapsenvahteina ja hoitaa mummun&vaarin kaikkein rakkainta...

perjantai 6. marraskuuta 2015

Vastaus mainoksen kysymykseen


Telkkarissa pyörii mainos, jossa kysytään: Tiedätkö sinä, ketä kiittää kotisi lämmöstä? Vastaan siihen samalla lailla kuin esikoinen keväällä -87, kun häneltä kysyttiin: Tiedätkö, että sinulle on syntynyt pikkusisko? - Tiedän!
Meillä talo lämpiää puulla, joten laajempi vastaus sisältäisi tuon yhden sanan lisäksi puunsahaajan, puunhakkaajan, puunpilkkojan, puunkantajan, lämmittäjän, tuhkienviejän ja yleismiehen. Tiedän siis myös ne. 



torstai 5. marraskuuta 2015

Vapaapäiväkoomailua


Vapaapäivä! Nukuin yhdeksän tunnin yöunet. Luterilaiseen sisäsyntyiseen moraaliin kuuluu tietysti se, että moista nukkumista pitäisi selitellä ja puolustella jotenkin, mutta en tee sitä. Olen omapäinen tässäkin asiassa.
Tälle päivälle on kolme aikomusta. Aion siivota jääkaapin ja vessan laatikoston+peilikaapin. Lisäksi luen. Jos jotakin muuta ilmaantuu, se on sitten extraa ja yllättävää.

Jk. Kuvituskuva on joltakin joulusiivousvuodelta. Ei liity asiaan mitenkään. 

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Albert Einsteinin lohkaisu pelastaa päivän


Teemapäivä, niinpä tietysti! Tänään on Käytä järkeäsi -päivä. Sopii hyvin työpäivän ja työpaikan teemapäiväksi. Oikeastaan vuoden jokaisena päivänä voisi olla tuollainen aihe. Järjen käyttö kun on useimmilla työpaikoilla sallittua ja jopa toivottavaa.
Tällaisena päivänä voisi olla järkevää (tosiaankin!) lainata jonkin viisaan ihmisen tekstiä. Uutisissa on loppukevennys, joten matkin ihan tietoisesti uutisformaattia ja päätän loppukevennykseen.

Terve järki on kokoelma ennakkoluuloja, jotka ihminen hankkii ennen kahdeksantoista vuoden ikää.
- Albert Einstein - 


tiistai 3. marraskuuta 2015

Kärsitkö kotisokeudesta?


Viikonloppuna opin uuden sanan, joka on kotisokea. Siis sellainen, joka näkee kaikkien toisten kodeissa hienoa ja tavoiteltavaa ja jolle oma koti on sitten vain välttämätön paha, maanvaiva, sietämätön rotankolo. Tai jos ei nyt niin pahasti, mutta kuitenkin huonompi kuin muiden kodit. 
Lapsuudesta muistan sen, kun tultiin kyläilemästä jostakin ja äiti aina oli niin tyytyväinen meidän omaan kotiimme. Äiti ei siis ollut kotisokea ollenkaan. En minäkään ole. Ihailen toisten hienoja koteja, kauniita sisustuksia, tilaratkaisuja ihan vilpittömästi. Samalla kuitenkin tiedän, että en viihtyisi niissä tiloissa pitkään ja että rakastan omaa pientä kotiamme suunnattoman paljon. Vuosien ja vuosikymmenien aikana tästä on tullut meille sopiva pakopaikka, jossa viihdymme. Se on kylliksi.

Jk. Voi olla, että käsitin sanan vähän väärin. Ei se mitään. Minulle se toimii tuollaisena varsin hyvin.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Haasteita


Viikonloppu oli erittäin onnistunut, tarpeeksi pitkä (se kun alkoi minulla jo keskiviikkoiltana) ja sisälsi vaikka mitä! Esimerkiksi shoppailua, siivoamista ja järjestelyä, syysseikkailukävelyretken,  oleilua, kynttilänviemiskävelyn hautausmaalle, hyvää ruokaa ja juomaa, elokuvia, lukemista, saunomista, kutomista ja nukkumista ilman herätyskelloa. (Parhaalla kaverilla oli kutomisen tilalla talvirenkaiden vaihtopuuha.) 
Päätin osallistua Facebookissa olevaan lukuhaasteeseen eli joka päivä marraskuussa pitäisi lukea kirjallisuutta vähintään 30 sivua. Aika helppo haaste tällaiselle kirja-ahmatille... Eilen päättyi yksi haaste, johon myös osallistuin ja se oli Hyvien sanojen viikko. Se olikin yllättävän vaikea haaste... 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Hassuus, hulluus ja hengailu


Olen monta kertaa todennut olevani onnellinen ja etuoikeutettu. Silti sanon sen vielä kerran ja oikeastaan haluaisin huutaa sen julki. Viime aikoina jotenkin on keskinäinen hassuus ja hulluus verbaalileikittelyn muodossa toiminut extrahyvin. Siksi tuo kuva-askarointi.
Tänä syksynä tulee kuluneeksi kolmekymmentäkolme vuotta siitä, kun lyötiin hynttyyt yhteen ja aloitettiin yhteiselo. Tulimerkit testasivat alussa toistensa kestokyvyn ja totesivat olevansa parhaat mahdolliset kaverit. Niin edelleen. Siispä: onnellinen ja etuoikeutettu. <3


Jk. Alkuperäinen kuva ilman tekstejä on lokakuisessa postauksessa