perjantai 14. elokuuta 2015

Ihan vaan katselisin, jos sopii


Yllätyin eilen omasta käytöksestäni. Olen vaikea ihminen. En yleensä pidä siitä, että kauppaliikkeessä minua yritetään koko ajan palvella, jos heti tullessa ilmaisen sen, että ihan vaan katselisin. Joskus olen sanonut tuohon ajatuksissani jatkoksi: jos sopii. Kokemuksia on vuosikymmenien takaa yhdestä kaupasta, kun tuo lause ei toiminut ollenkaan. Tai saihan siellä katsella, mutta koko ajan kuitenkin kommentteja ja informaatiota tuli joka ainoan tavaran kohdalla, jota suunnilleen hipaisin. Se onkin tosi hyvä kattila, sitä sarjaa tuli meille juuri nyt lisää, siinäpä onkin mukavannäköinen koristepullo jne. 
Eilen palvelualtis myyjä ja sopuisalla päällä oleva asiakas kohtasivat. Menin liikkeeseen, hypistelin yhtä vaatetta, minulle osoitettiin palvelukysymys juuri sopivalla sävyllä, vastasin, kysyin vastakysymyksen, minulle vastattiin ja annettiin vaihtoehtoja, nappasin vaatteen mukaani sovituskoppiin, kokeilin, tulin näyttämään sitä ja olimme samaa mieltä asiasta, minulta kysyttiin asusteesta, vastasin, minulle esiteltiin vaihtoehtoja, mietin ja aprikoin,  sanoin ottavani sekä vaatteen että asusteen, kävelimme kassalle, maksoin ja sain mukaani kangaskassiin pakattuna omannäköiseni tuotteet. Aikaa tuohon kaikkeen kului kymmenisen minuuttia. - Vielä sitä voi yllättää nähtävästi itsensäkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti