Eilen illalla käytiin paikallisessa. Kirjastossa siis. Neljä vietiin ja kuusi tuotiin - tai seitsemän, kun eteisen ilmaishyllystä yksi pokkari sujahti vielä seuraksi Komisario Palmu -kassiin. Eiköhän näillä nyt pari viikkoa selvitä, kun lisäksi on vielä Seitsemän veljestä (Juha Hurmeen riemastuttava suomennos) kesken…
Olen aina lukenut. Pikkulapsiperheaikana vähemmän, mutta silloinkin. Nyt on aikaa tarttua kirjaan vaikka keskellä (vapaa)päivää ja hypätä uuden tarinan mukaan. Jos kirja ei jostakin syystä tunnu heti omalta, annan sille parikymmentä sivua aikaa. Jos ei silloinkaan, jätän sikseen ja otan uuden kirjan. Kyllä maailmassa hyviä kirjoja riittää!
Olin ennen sitä mieltä, että jos aloittaa kirjan, se on luettava loppuun vaikka mikä olisi.
VastaaPoistaNyt uskon jo vähemmästäkin, että jos tarina ei kiinnosta, niin se ei kiinnosta. Annan sille toki mahdollisuuden, mutta en lue enää väkisin.
Minäkin joskus dinosaurusten aikana eli siis nuorena luin väkisin.- Nyt ollaan siis samalla linjalla, tässäkin asiassa!
Poista