Pidän teksteistä, kylteistä ja motoista. Periaatteessa puistonpenkkikirjoittelu on sotkemiskulttuuria, mutta tuo Vätinpuiston teksti pysäytti minut pysähtymään. Otin sen itseeni ja itselleni. Sanoin ääneen kuvaa räpsäessäni, En! En aiokaan luovuttaa. Älä sinäkään!
Jk. Puisto on kartassa nimetty Vätinpuistoksi. Me kutsumme sitä Rieskapuistoksi, kun kerran alueella on Rieska-alkuisia nimiä kuten Rieskapolku ja Rieskalähteentie. Kaunis puisto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti