Vielä on serpentiinejä jäljellä, voisin laulaa nyt toukokuun ensimmäisen lauantain aamuna. Vappu oli kiva, hyvä ja onnellinen. Syötiin hyvin, tehtiin mukava kävelylenkki (vaikka jostakin syystä kummankaan mielestä askel ei oikein kulkenut ja vähän takkusi / sen tietää siitä, että jutut loppuvat ja kumpikin kävelee selviytymistyylillä vain eteenpäin) ja iltapäivän kruunasi tietysti kahdet etävappukahvittelut! Oli ihanaa juoda ensin kahvit Esikoisen, Miniän ja Kakkosen kanssa ja sitten ”vaihtaa” kahvipöytää ja jatkaa keskustelua ja herkuttelua Kuopuksen, Vävyn ja Ykkösen kanssa. On tuo tekniikka nykyään ihmeellistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti