sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Niin kuin ennen vanhaan!


En ollut suunnitellut sitä etukäteen, en ihan oikeasti ollut. Se vaan tuli puskista... 
Lähdettiin kävelylenkille iltaviiden aikoihin. Ei tuullut yhtään (se on viime päivinä hieman kiusannut), oli hyvä mieli, biorytmit olivat kohdillaan ja kotieteisessä jo sovittiin, ettei kävellä liian kovalla vauhdilla. Ja siitä sitten askeleet alkoivat kertyä yksi toisensa jälkeen...
Käveltiin kylälle päin. Vanha rata oli kävelty päähän asti ja sitten piti valita, kumpaan suuntaan käännytään. Minulla on nykyään ollut päätäntävalta näillä lenkeillä ja valitsin kääntymisen oikealle. Petäjävedeksi se tarkoittaa sitä, että luultavasti kierretään vanhan kirkon lenkki ja se me tehtiinkin. Muita liikkujia ei ollut paljon. Koko matkan säilyi hyvä pössis ja keskustelun aiheita riitti. Kotona oltiin tunnin ja viidenkymmenen minuutin kuluttua. Askelpituudellani ja yhden desimaalin tarkkuudela matkaa kertyi 10,4 kilometriä. Ennätyslenkki tälle vuodelle, jes! 

4 kommenttia:

  1. Hieno lenkki!
    Pitäisi varmaan minunkin kokeilla kasvispastaa, mutta nyt en kauppoihin mene, joten siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävely on mun juttuni, ehdottomasti! Kunnon kohoamisen huomaa lenkkien pitenemisenä.
      Eipähän meilläkään kaupoissa nyt käydä kuin pakollisilla käynneillä...

      Poista
  2. Reipas lenkki! Kävely on ollut pitkään turhan aliarvostettua. Nykyään sekin taas lehtijuttujen mukaan voi kohottaa kuntoa hyvinkin. Ollaanhan me tämä tiedetty. Se on sopivan matalasykkeistä ja pitkäkestoista. Hyvää viikon alkua ja tsemppiä sinne teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeaan osuit. Kävelyä pidettiin ennen vainkävelynä eli ne, joista ei ollut muuhun liikuntaan, kävellä taarustivat. Onneksi nyt se ymmärretään paremmin...
      Hyvää tulevaa viikkoa!

      Poista