Eilen oli ollut Muumien päivä ja erityisesti sen yhden Muumien päivän mukin päivä. Mukia oli jonotettu ja trokattu ja hinta oli noussut saman tien huimiin lukemiin, kertoi puskaradio ja -netti. Sain päivästä idean ja illan suussa hain varastoon pakatut ysärimukit kuvaa varten. Niiden kanssa oli samassa laatikossa kolme pientä muumihahmoa, joiden olemassaolon olin autuaasti unohtanut. Kuvaamisen jälkeen pakkasin tavarat takaisin.
Perusmuumeissa on jotakin, joka hieman pelottaa minua. Ehkä se on tuo megakokoinen kuono tai kärsä. Suosikkejani ovat Pikku Myy, Nuuskamuikkunen ja Tuutikki.
Vieläköhän tämä kommentti tavoittaa sinut? Bongasin tämän tuosta sivupalkista ja poikkesin lukemaan, on ehkä mennyt kesällä sivu suun tai muuten vain ohi ajatusten.
VastaaPoistaNyt kun meillä on kahden asunnon "perkausviikot" (tai paremminkin kuukaudet) meneillään, niin tarraudun kaikenlaiseen, mitä voisin ystäville ja kylänmiehille ja kaikille siltä väliltä tyrkyttää :D
Ja tämän pitkän aasinsillan jälkeen, kun kerran kirjoitit, että sinun suosikkeja on muun muassa Tuu-tikki, niin meillä olisi yksi Tuu-tikki -muki, joka epätoivoisesti etsii kotia...
Myös Tiuhti ja Viuhti ovat jo pakanneet matkalaukkunsa ja Mörkö heidän välissään pyörii vähän yksinäisenä.
Olisitko sinä kiinnostunut antamaan Tuu-tikille uuden kodin; jos päästään sopuun muuttokustannuksista ;)
Meilläkin on vähän koko ajan asunnonperkausviikot menossa (vaikka kirppareilta kulkeutuukin uuttavanhaa...), joten en taida kotiuttaa sitä mukia... Kiitos kuitenkin tarjouksesta!
PoistaMeillä on vähän sama vika; sitä mukaa kun tavaraa yritetään siirtää muiden "kiusaksi", sitä haetaan kirppareilta tai nettikirppareilta lisää :D
PoistaJa nyt jos toiveet ja suunnitelmat toteutuu, niin pitäisi saada mahtumaan n. 120 neliön tavarat n.50 neliöön - että kyllä tätä perkaamista riittää... Ja sitten vielä ensi kesänä omalta mökiltä jotain tavaraa vähän lisää, "onneksi" siellä ei ole paljonkaan sellaista tavaraa mikä pitäisi kotiuttaa ennen myyntiä, kun varkaat rikkoivat ja sotkivat niin paljon kaikkea.
Mutta se on sitten ensi kesän murhe.
Eiköhän Tuu-tikille koti löydy :)