Asenne ratkaisee. Niinhän sitä sanotaan ja pitääkin varmasti paikkaansa. Muistiinpanoista löysin merkinnän lasten asenteellisista nimistä. No, avataanpa merkintää vähän...
Olipa kerran perhe, jossa oli kaksi poikaa. Ensimmäisen nimeksi tuli Tuomas ja pari vuotta myöhemmin syntyi poika, josta tuli Nuutti. Koko pikkulapsilapsuutensa he saivat kuulla puhuttavan joulun alla siitä, kuinka hyvä Tuomas tuo joulun ja paha Nuutti vie sen pois. Mitä se vaikuttikaan myöhemmin? Tuomas oli koulukiusaaja ja rötöstelijä. Nuutti taas oli varsinainen unelmalapsi, -oppilas ja myöhemmin vielä -vävy. Jossakin vaiheessa he muuttivat etunimensä keskenään ja se tapahtui, kun vanhemmat olivat jo kuolleet.
Tämä tarina on keksitty. Mutta asenne ratkaisee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti