Tänään on teemapäivä, jota meillä vietetään pitkin vuotta jo muutenkin ja on vietetty jo vuosien/vuosikymmenien ajan. On Runouden päivä. (Ehkäpä illalla voisi olla runon tai parin vuoro, vaikka iltaisin ollaankin luettu Volter Kilpeä ja nyt on kohta kolmesataa sivua takana...)
Runoja on monenlaisia mitaltaan, tunnelmaltaan ja tasoltaan. Joskus hyvässäkin kokoelmassa yllättää melkoinen floppi, jota kustannustoimittajan hyisentarkka silmä ei ole huomannut. Silloin kotirunoraatimme saa syyn ihmetellä ääneen. Jopa vähän paheksuakin.
Jk. Sopiva teemapäivä, kun lupasin tänään kirjoittaa joululehteen runon... Iltamyöhällä on sen aika.
Jopas sattui, löysin tänään Eino Leinon kuolemattomia runoja -vihkosen kirpparilta. Kiitos mukavasta ja lämpimästä blogistasi.
VastaaPoistaRunoilla on tutkimattomat tiensä! Kiitos kauniista sanoistasi...
Poista