Tänään vaihdan vapaalle ja lähden katsastamaan, miltä varsinaisessa Suomessa näyttää. (Tiedän kyllä satavarmasti, ettei tuon maakunnan nimi taivu noin, mutta pidän siitä enemmän tuollaisessa muodossa.) Olen ansainnut pitkän viikonlopun, johon kuuluu kirpparikierroksia, ehkä vähän taidetta, pitkiä kävelyjä, ystävän tapaamista, päiväunia, lukemista, elokuvia ja pitkiä aamu-unia perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina sitten palaan jo aamuvarhaisella bussilla takaisin näille hoodeille ja maanantaina odottaa arki ja virastoituminen.
Eilen mummun ja vaarin silmäterä täytti kokonaista kymmenen kuukautta. Ei mene päivääkään, ettemme puhuisi pojasta tai katselisi kuvia tabletilta tai makuuhuoneen seinältä. Miten ihmeessä tuollainen pikkuihminen saa järkevät aikuiset ihmiset näin sekaisin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti