Heinäkuun viimeinen aamu

Heinäkuu on viimeisessä päivässä ja jo nyt aamutuimaan voin todeta kuun olleen antoisan, elämyksellisen ja tapahtumarikkaan. Luultavasti elokuu tulee olemaan rauhallisempi, vaikka siihenkin on jo buukattu nimiäisiä ja muita hauskoja tapahtumia… Ainakin Laurilassa tulen olemaan taatusti enemmän kuin tässä kuussa, uskon. (Siis enemmän kuin kahdeksan kokonaista vuorokautta…)

Kuuliaisuustehtävä

Luonto yllättää lähes päivittäin. Mielettömän upeita yksityiskohtia, joiden ohitse sitä useimmiten kävelee silmät ummessa (kuv.) ja ajatukset muualla ja sitten joskus niitä huomaa vähän joka paikassa. Annanpa sinulle nyt kuuliaisuustehtävän: Tutki puiden runkoja ihan läheltä, niin saatat yllättyä niiden omintakeisesta designista. 

 

Jari on oikeassa!

On olemassa tietomiehiä, joita arvostan tosi korkealle. Yksi on Patrik Borg ja toinen taas Jari Sinkkonen. Muitakin on, mutta nämä nyt ainakin. Tämän aamun lainaus on jälkimmäiseltä. Siinähän se kaikkein olennaisin kiteytyy yhdeksään sanaan. Tärkein asia, tärkein tehtävä nyt ja aina.

Ottamuksia 149

Aina välillä on Samu oikeassa paikassa eikä kassin pohjalla lähes saavuttamattomissa tai taskussa. Nyt oli jo kädessä muutenkin valmiina, kun nokkosperhonen parkkeerasi jonkin laukkasukuisen päälle ja silloin oli minun hetkeni koittanut. (Tiesin jo saman tien, että saan kauniin otoksen.) Meillä kummallakaan ei ollut kiire minnekään - ei minulla eikä Aglais urticaella. 

Mikä oli tärkeintä?

Tämänkin viisauden bongasin taannoisella kirjastoreissullani. Hyvin kiteytetty toteamus, jonka allekirjoitan omalla kohdallani. Työkavereista alkoi vuosien mittaan löytyä ystäviä, joiden kanssa edelleen pidetään yhteyttä tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla, tapaamisilla jne. Puhutaan vieläkin samaa kieltä ja jo puolesta sanasta tiedetään, mistä on kyse. Ollaan samalla aaltopituudella. Onnistumisiakin ehti toki olla muutama. Tämä kaikki vetää nöyräksi ja tekee kiitollisen olon. 

Kävely on The Juttu!

Heinäkuussa on ollut peräti viisi liikuntavapaapäivää, mutta sitten taas vastapainona tehokkaita kävelypäiviä. Kuukausi alkaa olla keskimäärin kymppiperpäivätasoa. Kirjaan kaiken ylös ihan itseni takia eli kilpailen viikoittain, kuukausittain ja vuosittain itseäni vastaan. On harvoja asioita, joissa olen kunnianhimoinen, mutta liikunta/kävely on sellainen. Muutaman päivän kuluttua ensimmäinen eläkevuosi tulee täyteen ja aion laskea ynnä julkaista eläkekävelykilometrit. - Kuka olisikaan uskonut, että oppisin liikunnalliseksi ja että liikunta on lempiharrastukseni…

Oikolukijaa olisi tarvittu

Menee se viisakin vipuun, kaatuu ne valtamerilaivatkin ja mitä näitä toteamuksia nyt onkaan… Ainakin jatkoksi voisi kirjata, että Oikolukijaa olisi tarvittu. Kävelin tuosta pari kertaa ja kolmannella kerralla vasta luin tarkemmin ja kuvasin.

Tarkoittaako ohikulkijoita vai asujia? Onko henkilövaaka odottamassa portin toisella puolella? Ennen olisin ollut huolesta mykkyrällä, nykyään en enää ota pulttia. Kuvasin, virnistin ja jatkoin matkaani.