Aamu alkoi kupposella

Aamu alkoi ylimääräisellä smoothiekupposella ennen puuroa ja kahvia. Viikonlopusta jäi rentouttava ja hyvä pössis ja uutta viikkoa aloitetaan innolla. Maanantai on yleensä The Päivä, jolloin työpaikan jääkaapissa on välipalasmoothie Miehen tekemänä. Niin tänäänkin. Smoothie sisältää mustikkaa, maitoa, jogurttia, banaania yms.

Rantaraitilla ensimmäistä kertaa

Eilen aamulla syötiin kunnon aamupala ja sitten ajettiin isompaan lähikaupunkiin. Vietiin auto Viherlandian parkkipaikalle ja lähdettiin kiertämään Jyväsjärveä ihan ummikkoina. Kaiken varalta olin tulostanut meille kartan mukaan, mutta sitä ei vilkaistu kuin pari kertaa. Tuo Rantaraitti kulki nimensä mukaisesti rantaa pitkin - välillä lähempänä, välillä kauempana. Tosi kiva reitti! Onnea teille jyväskyläläiset, kun voitte kulkea tuollaista läpi vuoden! 

Mittari näytti parkkipaikalla sitten 13,3 kilometrin matkaa. Palkitsimme itsemme Viherlandiassa hyvillä juustosämpylä- ja mustikkakukkokahveilla. Olimme ne ansainneet ja taputimme itsiämme selkiin...

Kas metsämökin ikkunaa...

Mutta sieltä ei mikään tonttu kurkistanutkaan, ei eläin eikä ihminen. Saatiin olla ihan kaksistaan. Vähän myöhemmin tapasimme yhden metsämiehen, joka rohkaisi meitä jatkamaan edelleen tuon lenkin kulkemista. Hän seisoi tien vieressä pyssy selässään ja kysyin, mitä eläimiä nyt metsästetään. Hän vastasi: Huomisesta lähtien oikeastaan kaikkia. Siitä vastauksesta sukeutui sitten pitkä ja antoisa keskustelu. Myöhemmin kuulimme pari laukausta, joten mies sai ilmeisesti pupupaisteja.

Lenkki oli hyvä ja kohtuupitkä (15,5 km). Kotona oltiin vasta iltapuolikuudelta. Syötiin, saunottiin ja illalla myöhemmin katsottiin suosikkielokuvamme Once. Hyvä päivä, eikun todella hyvä päivä! 

Nukkamattoefekti keskellä metsää

 

Joskus löytyy ullakolta (tai siis tässä tapauksessa Oton arkistosta) kuvia, jotka saavat hyvälle tuulelle. Tämä on yksi niistä. Jo vuosia vanha otos, jonka olen ilmeisesti kuvannut makaamalla metsässä. Sammaleet tuovat tuossa ainakin minulle katsojana varsinaisen nukkamattoefektin, joten kuvakin vaikuttaa pehmeältä ja pörröiseltä. Tekisi mieli silittää.

Eilinen työpäivä päättyi vanhalle kirkolle

Eilen oli ensin pitkä virastotyöpäivä, sitten käveIin vanhalle kirkolle esittelemään syksyn viimeiselle hääparille häämarsseja. Kirkossa ei ollut kylmä, mutta pimeä. Pystyin toteuttamaan parin kaikki toiveet, merkkasin ne itselleni muistiin ja kymmenen minuutin kuluttua lähdin pois. Parkkipaikalla autonkuljettajani jo olikin odottamassa...

Siinä paria odottaessa oli aikaa räpsiä muutama pikakuva. Tässä yksi. Ei uskoisi kirkoksi, jos ei tietäisi - vähän enemmän tulee Peppi Pitkätossun Huvikumpu mieleen. Ei nyt ihan vinksinvonksin eikä heikunkeikun, mutta sen suuntaista.

Löysin tällaisen!

Eilen kehityskeskusteltiin ja oli hyvä pysähdys. Sain palautetta ja annoin palautetta. Hyvillä mielin jatketaan eteenpäin.

Keskustelun jälkeen kävelin paikalliselle kirpparille. Tein sieltä The Löydön! Ulkonaisesti ei mikään erikoinen, mutta muistorikas. Kotikotona Keskipellossa oli tuollainen seinällä 70-luvulta alkaen. Minusta se oli hauska. Laitoin illalla veljille viestin, että muistavatko ja molemmat muistivat. Euron hinnalla sain lapsuusmuiston omalle seinälle...

Aamukatsaus

Tänään on vapaapäivä, joka alkaa kehityskeskustelemalla. Jutellaan, mietitään, pohditaan ja arvioidaan. Hyvä, että sellaiselle on tilaa ja aikaa. Kotiaamu alkoi nukkumalla viisi yli kahdeksaan. Oli tarvetta uneen. Kohta on puuro ja kahvi valmista. Uusi päivä, olen valmis! 

Ottamuksia 63

Lauantain kävelylenkki ulottui myös vanhan kirkon pihaan ja muutama räpsy tuli siinä otettua. Kuvista useimmat olivat tavallisempia maisemakuvia, mutta joistakin tuli vähän erikoisempia. Rajasin koneella vielä reilusti, niin lopputulokset olivat kerroksellisia. 

Vanha kirkko on erikoinen puusepäntaiteen rakennus. Moni käy ihmettelemässä, kuvaamassa ja ihastumassa...

Korvapuusteja, retkeilyä ja ikävää

Hyvää korvapuustipäivää! Eilen illalla yhdeksän jälkeen Mies teki pullataikinan ja leipoi pellillisen korvapuusteja, jotta tänään on teemapäiväpullia. 

Eiliseen kuului muutakin kuin taikinaa. Kevyen aamupalan jälkeen pakattiin reppuun isot eväät ja patikoitiin nyt-jo-tutuksi-tulleelle taukopaikalle syömään. Sieltä jatkettiin kylälle asti ja vielä käveltiin vanhalle kirkolle ja sieltä kotiin. Lenkin pituus oli 15,9 kilometriä, kertoi askelmittari sitten kotona.

Iltapäivällä juotiin etäkahvit tamperelaisten kanssa. Oli tosi kivaa nähdä ruudulla, mutta samalla tuli iso ikävä... Toivottavasti muutaman viikon kuluttua tavataan irlisti! 

Ruskaa ja pizzaa

Aina vain viljelen näitä syksykuvia... Lupaan vaihtaa genreä tuota pikaa ja viimeistään ennen hirvenmetsästystä. Pelkään nimittäin, että siinä vaiheessa nämä luontoretket vähän vähenevät. Emme metsästä itse, mutta on niitä, jotka sitä tekevät ja hirvet voivat olla vauhkoja...

Meillä oli eilen pitkästä aikaa pizzaperjantai. Ennen muinoin oli tapana laittaa pizzapohjan päälle melkoiset vuoret täytettä - tonnikalaa, tomaattia, ananasta, joskus paprikaa ja lopuksi kahmalokaupalla juustoraastetta. Se oli niin kuin pannupizzan ja lättänäpizzan välimuoto. Muutama vuosi sitten keittokirjastoomme ostettiin Saku Tuomisen Pizze ja asenne muuttui. Nykyään meillä pizza on pelkistetympi, aidompi ja maukkaampi. Mies vaivaa pohjaa tosi pitkään, pohja on jääkaapissa odottamassa tosi pitkään ja päälle tulee tomaattikastiketta, tomaattia ja mozzarellaa, ei muuta. Pöydässä lisätään valmiin pizzan päälle sormisuolaa ja tuoretta basilikaa. Herkullista! Delizioso!

Katson maalaismaisemaa

Eilen kierrettiin ns. Töllin lenkki. Aurinko paistoi ja mäntykankaiden ilma oli happirikkaan puhdasta. Ollaan onnenmyyriä, kun muutaman kilometrin päästä Laurilasta pääsee kävelemään tuollaiselle reitille!  Eväinä oli taskussa muumipatukka kummallekin ja pysähdyttiin taukopaikalla syömään ne. Sitten taas matka jatkui kohti kotia.

Nyt on lokakuu ja kalenterista näkee sen...

Syyskuu oli hyvä. Säät suosivat lenkkeilyä, canonisointia ja pihailua. Tilasto- ja numerofriikkinä ynnäsin eilen illalla syyskuun liikunnat ja sitä tuli keskimäärin kahta minuuttia vaille kaksi tuntia jokaista päivää kohti. Jospa yhteiskoulun voimistelunopettaja tietäisi, että tästä punkerosta tuli loppujen lopuksi intoliikkuja... 

Lokakuu on vielä kysymysmerkki, ajatusviiva, sulkeet, heittomerkki, kenoviiva ja huutomerkki. Toivottavasti lähipiiri pysyy terveenä. Pestään käsiä, lotrataan käsidesiä ja vältetään ihmisjoukkoja. Ajatellaan positiivisesti.