Tänään on paluumatkapäivä. Kävelin äsken hipihiljaisen kaupungin halki rautatieasemalle. Korjaan: linnut kyllä olivat vetämässä jotakin eeppistä aamukonserttia täysin palkein ja kitapurjein. Olin hyvissä ajoin liikkeellä ja pysähdyin räpsäisemään kuvan kaupunkipyörän osuvasta tekstistä. (Tiistaina olisi pitänyt kyllä ottaa kuva, kun samaiset pyörät olivat keskellä lumihankista. Se näky oli niin koominen!)
Tämän aamun pysähdyttävä tieto eiliseltä oli Kaisa Korhosen kuolinuutinen. Hänen ex-puolisonsa Kaj Chydenius kuoli viime lauantaina. Minulla on lapsellinen usko siitä, että siellä jossakin voisi kaikua ja raikua nyt vaikkapa Jos mun tuttuni tulisi, ennen nähtyni näkyisi. Volyymit kaakossa, täysin palkein ja kitapurjein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti