Kahdeksankymmentäkaksi vuotta kihloissa!

Tänään tulee kuluneeksi neljäkymmentäyksi vuotta siitä, kun odotettiin turhaan linja-autoa! Oltiin menossa Hankasalmelta Jyväskylään kihlojenostoon ja ei tajuttu, että auto meneekin Venekosken kautta eikä aseman kautta. No, onneksi seuraavalla vuorolla vielä ehdittiin kaupunkiin ja saatiin sitten iltapäivällä hakea valkokultaiset sormukset kaiverrettuina. Sormissa ne ovat edelleen ja seuraavassa maaliskuussa sain toisen sormuksen vielä kaveriksi. 

Sanoin tänä aamuna Miehelle, että olemme olleet kihloissa kahdeksankymmentäkaksi vuotta. Matematiikka onkin ollut aina minun lempilajini! 

Jk. Joku voi saivarrella ja sanoa, että ettehän te ole enää kihloissa ja ei sitä vuosimäärää tuolla tavalla voi laskea. Minä voin. Ja piste.