Hidastakin hitaampi aamu. Mies lähti aamujunalla Kotoseen ja minä jäin nukkumaan. Heräsin vasta yhdeksän korvilla ja nyt on aamupalan aika. Astioiksi hakeutuivat kuin itsestään Paratiisit, jotka on kuin tehty marraskuun hämärille ajoille. Tarjotin kulkeutui olkkarin pöydälle, niin kuin usein käy yksinäni. Ja ei muuta kuin syömään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti