Jo muutama vuosi sitten löysin turkulaiselta kirpparilta kauniin keltavalkoisen tarjottimen. Se liittyi tarjotinvahvuutemme ja matkasi Kotosesta Laurilaan heti paluureissulla. Kävin huhtikuulla taas kerran samaisella kirpparilla. Kiertelin ja kaartelin, kunnes silmiini sattui Jani Martikaisen suunnittelema koivuinen astia. Hinnaksi oli merkitty yhdeksäntoista euroa ja pohdin jonkin aikaa, ostanko vai enkö. Päätin sitten kuitenkin ostaa, sillä kyseessä oli hyväntekeväisyyskirppari ja astia oli kaunis.
Tavarat tapasivat toisensa Laurilassa ja ne viihtyvät toistensa seurassa. Yhteistä menneisyyttä niillä tuskin on, mutta yhteinen viitekehys. Se riittää.
Astia ja tarjotin ovat kauniit.
VastaaPoistaKiitos, niin minustakin!
Poista