Meillä on rakkaita käymässä, joten makuuhuone on vaihtunut omaan huoneen sohvaan. Valokuvan nappasin vielä reporankana ja lepolaiskana juuri äsken. Ikkunassa on - hupsista sentään! - jouluverho vielä vanhaa perua eli viime joululta. Ei se ole niin nöpönnuukaa.
Miehen huoneesta kuuluu juttelua. Ykkönen on herättyään sipsutellut tai hyppinyt sinne. Nyt on sellainen aamu, että ei ole kiirettä minnekään. Tällaisia on Ne Parhaat Aamut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti