Kiviä ja kukkia

Meillä ei yleensä tuhlata aikaa miettimiseen... Heräsin torstaiaamuna tosi aikaisin, kun unikiintiö oli täynnä. Kuudelta join aamukahvia kuistilla ja ehdotin Miehelle (joka tuli ulos kurkkaamaan, missä olen) kotosreissua. No, kasteltiin kukat ja kasvit perusteellisesti ja puoli kahdeksan aikana oltiin jo matkalla kohti Turkua. 

Edellinen reissu tehtiin huhtikuun lopulla, joten oli jo aikakin käydä lisäämässä vettä traakkipuiden altakasteluruukkuihin... (Olivat vielä muuten ihan hengissä ja kuivuneita lehtiäkin oli vain muutama.) Käytiin kävelylenkeillä ja ”löydettiin” kaksi uutta kohdetta. Ensimmäinen oli Nunnavuoren pirunpelto torstain iltahämärissä. Tuhansia vuosia vanhaa kivikkoa ja mystinen tunnelma.

Toista kohdetta Mies ehdotti perjantaiaamuna. Päiväksi luvattiin kaunista ja lämmintä säätä, joten puolenpäivän aikaan pakattiin reppuun eväät ja lähdettiin kävelemään Raision alppiruusupuistoa kohti. Matkaa kertyi yhteensä viisitoista kilometriä. Perillä ihasteltiin kukkia, juotiin pihakahvilassa kahvit, otettiin kuvia ja lähdettiin toista reittiä paluumatkalle. Kotosen lähipizzeriasta haettiin iltaruoka, kun haluttiin päästä helpommalla. Hyvää oli!

Eilen tultiin takaisin. Kasteltiin taas kukkia ja kasveja perusteellisesti. Takana oli hyvä reissu...