Eilen otin vähän förskottia ja aloitin virsikirjatöissä kesäajan tuolla kuviotakilla ja vispipuurohuivilla. Laukku sentään oli siunauskappelimaisen musta! Illalla siirrettiin Laurilan kellot kesäaikaan. (Kirjoitettuani tuon ihmettelen passiivimuotoa, sillä talonmies-autonkuljettaja-barista-Mieshän ne kellot siirsi...)
Joka tapauksessa nyt ollaan ihan oikeasti kesäajassa eli epänormaaliajassa. Kohtahan se tämä tunnin siirtely eteen- ja taaksepäin sitten päättyykin, kunhan ensin saadaan päätettyä, mihin aikaan jäädään. Luulisi, että tärkeämpiäkin asioita olisi pohdittavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti