Olen aina ollut omapäinen. Arki on ollut voimavarani jo vuosia/vuosikymmeniä. Blogannut olen kymmenisen vuotta. Mutta juuri tämä blogi Omapäistä arkeilua täyttää tänään neljä vuotta. Olen nauttinut joka hetkestä: asioiden kirjaamisesta muistiin, kuvien räpsimisestä, tunteiden jakamisesta, otsikon pähkäilystä, kommenttien lukemisesta ja arkielämästä. Tämä ei ole muistokirjoitus, sillä aion toki jatkaa! Mihin sitä koira karvoistaan pääsisi...
Onnea ja intoa eteenkin päin.
VastaaPoistaKiitos!
Poista