Tänä aamuna sain kuulla, että Stephen Hawking on kuollut. Tuo fyysikkokosmologi on aina tuntunut läheiseltä ja suurin syy siihen on ollut tietysti tauti, jota hän sairasti vuodesta 1963 alkaen. Isäni sairastui samaan ALS-tautiin kaksikymmentä vuotta sitten keväällä ja eli sen vuoden lokakuun loppuun asti.
Lepää rauhassa, Stephen. Sinulla oli tavoitteena ymmärtää maailmankaikkeus.
ALS on julma sairaus, niin kuin toki sairaudet yleensä, mitään niistä sen kummemmin väheksymättä.
VastaaPoistaItse menetin ihanan ystävän syksyllä tuolle sairaudelle, tuntui pahalta nähdä miten iloinen, elämää rakastava, energinen, kaikille aina ystävällinen ja rakas ihminen hiipui. Viimeiseen asti hän kuitenkin jaksoi pitää itsestään huolta, voimiensa mukaan.
Tuntuu itsestäkin ja varmaan muistakin ihan hullulta, mutta puhelimessani on viesti häneltä, ihan "mitätön" - liittyy hyttysmyrkkyihin (jotka nekin ovat kaapissani..). En vain pysty poistamaan sitä. Se on muistojen lisäksi se viimeinen side häneen. Ehkä kesällä, kun toivottavasti näen taas hänen perheensä.
AM:n kanssa aamulla puhuttiin, että toki jokaisen ihmisen lähtö koskettaa tavallaan, mutta Stephen Hawkingin lähtö koskettaa eri lailla - hänen älynsä, tiedonhalunsa, itseironiansa, sarkaminsa - joita vuosikymmeniä jäytänyt sairaus ei kuitenkaan tuhonnut.
Sanoitit juuri oikein tuon Hawkingin lähdön...
PoistaPitänee lukea tuo opus kun sitä on kehuttu niin taajaan. SH:lle kevyet mullat.. .
VastaaPoistaMinullakin lukematta, mutta kotihyllyssä kuitenkin.
Poista