Länsisuomalaisjuurisena on Kalevala jäänyt vähän oudoksi eepokseksi. Ehkä eniten riipii/kyrsii/korventaa/närästää se, että melkein kaikki asiat sanotaan kolmeen kertaan. Vähintäänkin. Jos länsisuomalaiset olisivat tehneet Kalevalan, se olisi huomattavasti ohuempi. Mieleni minun tekevi = haluan. Aivoni ajattelevi = ajattelen. Repikää siitä.
Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään juomalla kahvia, syömällä ruisleipää, leipomalla perunarieskoja jne. Kannelta ei soiteta, kun sitä ei ole.
Jk. Minulla on kaima Kalevalassa. Se oli se tyyppi, joka meni metsään, söi puolukan ja tuli raskaaksi. Tapahtuneesta huolimatta olen aina uskaltanut syödä puolukoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti