keskiviikko 7. joulukuuta 2022

Ja niin joulu joutui jo taas Kotoseen!



Itsenäisyyspäivää vietin itsenäisellä linjalla ja yöpaitaisena iltapäivään asti eli tarkemmin sanottuna vasta klo 15.30 vaihdoin päivävaatteisiin. Katselin sairaalasarjaa, luin, otin päikkärit ja kaivoin joulukoristeet jo esille. Ne ovat meillä täällä kotosessa laatikossa, jossa majailee myös pääsiäis- ja vappurekvisiitta. Alkuillasta kävelin kauppaan ja hain muun muassa viinirypäleitä, klementiinejä ja savukohisalaatin. Myöhemmin illalla sitten seurattiin linnan juhlia Miehen kanssa. Onnistui taas hyvin, vaikka välimatkaa oli kolmesataa kilometriä.  Arvosteltiin asuja ja kampauksia. Viestit lensivät kiivaasti koko ajan. Kuultiin sen verran hienoja titteleitä, että päätettiin ottaa niitä käyttöön. Mies saa olla viheralueiden päällikkö ja minä olen kuulemma tiedotuspäällikkö. Yhdessä voimme muodostaa huoltovarmuuskeskuksen ja konfliktinestokeskuksen.

Jk. Olin ihan unohtanut, että päätin jossakin vaiheessa kirjoittaa tämän tärkeän paikan nimen isolla alkukirjaimella. Muistin ja korjasin otsikkoon. Tästä lähtien yritän olla tarkempi.




tiistai 6. joulukuuta 2022

Itsenäinen aamupala


Eilen päivällä saavuin kotoskaupunkiin eli Turkuun. Kävelin reppuselkäisenä linja-autoasemalta kotoseen ja siitä se lomailu taas jatkui. Illalla kävin ruokakaupassa ostamassa jääkaappiin yhtä sun toista. Menin nukkumaan yhdentoista maissa ja nukuin kuin possu.
Tänään on itsenäisyyspäivä ja aloitan sen hitaalla aamulla. Katoin itselleni aamupalan ja nautin sen hitaasti ja kiirehtimättä. Sekin on itsenäisyyttä. Tälle päivälle en ole suunnitellut mitään erikoista. 

maanantai 5. joulukuuta 2022

Mummuilua ja muuta



Toiseen helsinkipäivään mahtui kävely leikkipuistoon ja siellä jäätelökioskileikkiä, pipontuulettamista, kiipeilyä ja liukumäkeilyä. Myöhemmin sitten riisipuuroa paluukävelyn jälkeen. Iltapäivällä vietimme Esikoisen kanssa äitipoika-aikaa ja menimme Designmuseoon Nurmesniemien näyttelyyn sekä kahvittelemaan. Olen ennenkin kirjoittanut palauteseinälle tuntemuksiani ja tein sen taas. (Katso kuva!) Museon jälkeen kävimme yhdellä kirpparilla ja sitten ratikoimme muiden luo.
Illalla oli vielä tehtävänä hoitaa nukkea, jolla oli herkkä mahasuojain särkynyt luistellessa. Kakkonen kävi sinisellä avoautollaan ostamassa luistinkaupasta uuden mahasuojaimen ja minä vaihdoin sen paikalleen. Nukke (nimeltään Touko) joutui jäämään kahdeksi yöksi sairaalaan ja meidän piti muun muassa mitata verenpaine (se oli 4444 eli ihan hyvä); katsoa taskulampulla kurkkuun ja sitten vaan odotella. Kaksi yötä oli onneksi niin lyhyt aika, että ehdimme lekkiä siinä samalla muitakin leikkejä ja Touko pääsi pois sairaalasta.

Jk. Ja kun isossa kaupungissa ollaan, käyttäytyy tekstinkäsittelykin vähän eri tavalla. Tämä on kirjoitettu Mujissa, ehkä siinä oli syy.  

sunnuntai 4. joulukuuta 2022

Kaikenlaisia iloja



Eilen lähijuna toi minut Tampereelta Helsinkiin. Lähijunassa oli ihan kiva matkustaa, vaikka se pysähtyikin joka ainoassa ryttylässä ja saunakalliossa. Pasilassa minua olivat vastassa Esikoinen ja Kakkonen. Se toi ilon.
Päivän toisen ilonaiheen sain Vallilan kirjastossa. Siellä lempeä-ääninen virkailija kertoi ensimmäistä kirjastokorttiaan hakevalle pojalle kirjaston sääntöjä ja antoi ohjeita. Ja pitkän opastuksen jälkeen poika meni isänsä kanssa lainaamaan kirjoja ja oli viereisellä lainausautomaatilla onnellisentärkeänä. Samassa kirjastossa oli seinällä huovutettuna tuo kuvan ajatelma. Viisaasti ja hienosti sanottu. Sekin toi ilon. 

 

lauantai 3. joulukuuta 2022

Ja matka jatkuu…


Eilen päivällä nousin kotiasemalta junaan. Senkertainen päätepiste oli Tampere. Kävin siellä kuuntelemassa hauskoja ekaluokkalaisen juttuja. Pelasimme yhdessä Sanapalaa kaikilla mahdollisilla kielillä aina latviasta romaniaan ja ruotsista hollantiin. Yms. 
Yön nukuin kohtalaisesti. Aamupuuron jälkeen pakkasin punaisen reppuni ja lähdin kohti seuraavaa kaupunkia. Siellä olen kahden yön mittaisesti. 

Jk. Kuvan räpsäisin, kun kävelin asemalle. Onpa jouluista nääs.

perjantai 2. joulukuuta 2022

Hajatuksia 22



Oman huoneen ikkunaan pääsi pari viikkoa sitten enkeli, jonka sain työkaveriystävältä. Hän oli löytänyt sen kirpparilta ja ostanut minulle, kun tietää minun pitävän sinisestä. Eilen otin kuvan ikkunasta. Lunta on hieman kuorrutteena maassa.
Eilinen lomapäivä kului kotona. Luin, pesin pyykkiä ja löhösin sohvalla. Pidin samalla liikuntavapaapäivän. Marraskuussa ehdin liikkua tunnin per päivä. Saavutin asettamani tavoitteen vuoden kilometrimäärästä jo Liisanpäivänä, joten tämä loppuvuosi on varmaankin hiljaisempaa. Ei muuta sääntöä kuin se vähintäänkolmekertaaviikossa. Se on nykyään jo elämäntapa, ei enää mikään tavoite eikä haaste. Se ilahduttaa minua tosi paljon. 

torstai 1. joulukuuta 2022

Tää ois nyt lomalla!


Hyvää joulukuuuta! Nukuin pitkään ja syynä siihen on loma. Eilen pidettiin firman pikkujoulut ja sieltä kotiuduttiin kyllä jo hyvissä ajoin vähän ennen kahdeksaa, mutta lämmitin itselleni vielä iltasaunan ja valvoin myöhään. Tänään on aikatauluton päivä.
Pikkujouluissa oli hauskaa. Naurua riitti. Sovittiin, ettei työasioista puhuta, mutta aina välillä jutustelu luiskahti siihen suuntaan ja aitten taas piti teemaa vaihtaa. Nämä olivat viimeiset firman pikkujoulut omalla kohdallani ja hauskimmat ikinä. 

Jk. Lomailen yhdeksän päivää. Ne kaikki tulevat tarpeeseen. Eilen ostin juna- ja bussilippuja. Pidän sinut kyllä ajan tasalla menemisistäni, mutta nyt ainakin olen kotona ja nautin kiireettömyydestä ja hitaasta päivästä.