Kesäkukkien ja pullanleipomisen viikonloppu

Viikonloppu oli taas neljän päivän mittainen ja hyvä. Liikuin paljon, nukuin sikeästi, en riidellyt, leivoin pullaa, pesin pyykkiä ja olin pihalla. Vajaan kahden viikon/reilun yhden viikon päässä häämöttää jo ennätyspitkä (neljä viikkoa!) kesäloma...

Torstaina käytiin paikallisella puutarhalla kukkaostoksilla. Tiedän kokemuksesta, että kesän mittaan mukaan tarttuu vielä muutamat kesäkukat sieltäsuntäältä, mutta valtaosa on nyt kuitenkin hankittu. 

Ei-niin-vakavaa

Pehmoeläimet ovat tulleet jäädäkseen! Vanhimman Uppiksen (niitä on kaikkiaan neljä, kaksi muuta istuvat minun huoneeni sohvalla kravatit kaulassa) sain Mieheltä ensimmäisenä yhteisenä jouluna -82. Sitten meille ilmestyi kaksi elävää lasta (-84 ja -87) ja lisää Uppiksia ja muita pehmoeläimiä. No, aikuistalouteenkin pehmoeläimet sopivat, jos on ei-niin-vakava-sisustustyyli (ja meillä on!) Nyt on vuorossa seuraava sukupolvi leikkimässä ja unikaveria etsimässä... 

Lainasin kuvan tammikuulta. Siinä ovat ne kaksi muuta veljestä/serkusta/samankyläläistä.

Pihapäivät on parhautta!

Pihapäivinä haahuilllaan milloin missäkin päin pihaa. Talviturkista luovuin pari iltaa sitten, Kettulan alakerran siivosin eilen, kesäkukkia meillä kastellaan yhteisvoimin, polttopuiden siirto pihapinoista varastoon on Miehen urakkana.

Eilen oli sen verran lämmin päivä, että päätettiin siirtää kävelylenkki iltaan. Se tehtiinkin ja iltakymmeneltä lähdettiin liikkeelle. Lenkki kesti tunnin ja minuutin ja sisälsi myös kuntoportaiden ensimmäiset käytöt. Kyllä hengästytti ylhäällä! 

Hei, me ladataan!

Sain maanantaina töissä The Idean!  Se oli pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri minulle. Maanantaita ennen olin ladannut privaattipuhelinta tuossa ikkunalla ja työpuhelinta milloin missäkin. Yhtäkkiä tajusin, että ikkunallahan on molemmille paikat ja sitten muistin kirpparilta löytämäni korin, johon kumpikin sopii samaan aikaan saamaan virtaa. Töpselit vaan seinään, usbit ruudukoista koriin, puhelimet samaiseen koriin ja usbit kiinni puhelimiin. Toimii ja hyväksi havaittu! 

Ottamuksia 96

Sammalleimu on uskollinen kukkija. Vuodesta toiseen se jaksaa nostaa päänsä ja peittää kesäkiveä. Illalla se hehkuu kuin mainosvalo. Pieni, mutta näkyvä ilo pihan reunalla.

Se alkoi lämmöllä!

Kesäkuu astui parrasvaloihin lämmön kera. Mies pesi lipputangon ja ripusti isännänviirin, renssasi kukkapenkkejä ja kasteli. Minä kävin pitkällä kävelylenkillä, keitin lounaaksi lipstikkakeittoa ja tein ison purkillisen voikukkahunajaa. Siihen tarvittiin tasan (eikä noin) sata voikukkaa, joten keräämisessä piti olla extratarkka...

Jk. Postaus ei ole ajastettu, vaan ihan oikeasti olen jo hereillä. Kesäaamut, nepä ne! 

Toukokuun potpuri

Tänään herättiin kesäkuuhun, jes! Edessä taas ihkauusi kuukausi - uudet seikkailut ja uudet suunnitelmat. Nyt on aika kertoa kaksi asiaa toukokuusta...

Luin kymmenen kirjaa. 

Ritva Hellsten: Lea

Heleena Lönnroth: Talo pellon laidalla

Cathy Kelly: Perhesiteitä

Joonatan Tola: Punainen planeetta

Natalie Cox: Ota minut syliin

Sofia Lundberg: Tapaa minut tammen alla

Domenico Starnone: Paljastus

Minna Lindgren: Armon Anneli

Elisabet Kay: Seitsemän valhetta

Sofia Lundberg: Kuin höyhen tuulessa

Liikuin paljon. Kävelin (ja vähän hölkkäsin) 247,6 kilometriä. Siihen lisäksi poljin muutaman tunnin verran spinningpyörää. Keskimäärin liikuin 87 minuuttia päivittäin.

Toukokuu oli hyvä. Töitä oli paljon, mutta ei liikaa. Rahaa oli sopivasti. Välillä paistoi aurinko, välillä tuuli ja satoi. Verenpaineet ja verensokeri pysyivät aisoissa. Hyvä oli toukokuu.