Keinuuko vaiko eikö?

Joskus aina joku tai jokin yllättää. Lauantaina tuo keinutuoli teki sen. Oli keskellä peltoa ihan muina keinutuoleina ja odotti selvästi, että ottaisin siitä kuvan. 

Olen vuosien mittaan ehdottanut Miehelle monta kertaa, että vanhan korituolin tai vanhan pihakeinun voisi viedä kauemmaksi pihasta metsän puolelle. Ehdotus ei ole saanut kaikua eikä kannatusta. Ehkä nyt sitten paremmin, kun kerran joku muukin on tehnyt noin...

Sorry, vain kutsuvieraille!

Olipa tosi mukavat festarit! Ihanaa porukkaa! Mahtava fiilis! Juhlimisen syynä oli kymmenen vuoden lihattomuus ja siksi kutsuimme koko perheväen koolle. Perjantaina tuli ensimmäiset ja lauantaiaamuna sitten toiset eli loput. Syötiin paljon ja kaikenlaista hyvää. Hummusta, viininlehtikääryleitä, nyhtöporkkanahodareita, soijamakkaroita, seitania, tofupalleroita, mustikkapiirakkaa, jätskiä ja vadelmia jne. Oli ihanaa olla yhdessä ison pöydän ääressä ja vahva aikomus vielä isomman pöydän hankkimisesta vahvistui. Ollaan nimittäin harkittu sellaista pöytää, joka olisi meille kahdelle iso ja hyvä ja suurenisi sitten tarvittaessa lisää.

Musiikista vastasivat Kuopus ja Miniä ja Lapsenlapsi pianon ääressä aina välillä. Lauantain ensimmäinen kattaus syötiin pihalla ja toinenkin kattaus puoliksi siellä ja puoliksi Kettulassa. Syynä oli ampiainen/ampiaiset. Sunnuntaina oltiin suosiosta Laurilassa syömässä. - Sovittiin, että yritetään tehdä tapahtumasta vuosittainen. Vegeily kyllä jatkuu joka tapauksessa. 

Ottamuksia 22

Ottamukset on aika usein sellaisia puolihuolimattomia, puolitahattomia ja puolivillaisia. Napsaistu hetken mielijohteesta tuosta noin vain. Niin tälläkin kertaa. En voinut olla ottamatta kuvaa rakkaasta kaksikosta, joka tutki vanhoja automerkkejä aamutuimaan. Yön jälkeen oli taas molemmilla akut ladattu. Osa festariporukasta vielä nukkuu. (Festareista kerron huomenna tarkemmin.) 

Tiedonvälitystä Laurilassa

On ollut kesiä, joina kirjahyllyjen asukit ovat lähteneet muuttomatkoille ja ihan selvästi on hyllyt olleet vajemmat ja väljemmät. Tämä kesä ei ole sellainen kesä. Ei todellakaan! Puolustuksena (jos sitä tarvitaan) voi sanoa, että noista kirjoista on vain kaksi kirjakaupasta ja nekin alennusmyynneistä. Loput sitten on kotiutettu kirppareilta ja kierrätyspaikoista halvalla tai jopa ilman rahaa ja hintaa. Kasasin kirjat pianon päälle ihan sen vuoksi, kun tänä viikonloppuna saadaan talo täyteen rakkaita. Eräänlaista tiedonvälitystä siis siitä, mihin rahaa kuluu jne. 

Elämänviisauksia voi olla muuallakin kuin keittiössä

Jääkaappimagneeteilla on yksi rajoitus, kun jääkaappeja on yleensä huushollissa vain yksi ja se useimmiten/aina sijaitsee keittiössä. Ostin kuvan magneetin Brinkkalan talon Föri-puodista ja se odotti jonkin aikaa piirongin päällä paikkaansa etsien. Sitten tajusin, että minullahan on samaisen piirongin päällä Amsterdamista saamani peltirasia, johon magneetti varmasti kiinnittyy. Nykyään tuo elämänviisaus ilahduttaa siis omassa huoneessani. Teksti tavallaan yhdistää turkulaisuuden ja pohjalaisuuden ja on siksi minulle mieluinen...

Ystävyys ei ikää katso

Kun ystävällä on ikää jo kahta vuotta vaille sata, ei kuolintieto ollut järkytys mutta iso uutinen joka tapauksessa... Tutustuimme toistakymmentä vuotta sitten ja sen jälkeen lähettelimme toisillemme usein postikortteja. Syystä tai syyttä. Kortit eivät olleet ihan tavallisia tervehdyksiä, vaan niissä oli lämpöä ja huumoria ja kuviin oli saatettu lisätä kommentteja ja toteamuksia. Säilytän nuo saamani kortit aarteina ihmisestä, joka oli samaan aikaan kuin Niskavuoren vanha emäntä ja samalla taas nuori tytönhupakko. Meitä yhdisti yksi tärkeä asia ja se oli Petäjävesi. 

Lepää rauhassa, Sirkka! Kaipaan huumoriasi ja elämänasennettasi.

Elokuu on kuukausista lempein

Nukkumisen matematiikka toimii eli jos illalla menee ajoissa kymmenen jälkeen nukkumaan, herää sitten ennen seitsemää ilman mitään herätyskelloa. Niin kävi tänä aamuna. Heräsin ja totesin olevani sängyssä ja elokuussa. Heti alkoi soida mielessäni ehdottomasti elokuuhun kuuluva laulu Elokuussa tulevat varjot. Hetken kuluttua se soi jo koko talossa, kiitos ässällä alkavan digitaalisen musiikkipalvelun...

Elokuu on yhtä kuin varjot ja reppuselät, aikataulut ja marjastus. Pehmeä lasku kohti syksyä ja vielä ihan kesää kuitenkin. Kuukausista lempein, sanoisin.