Eilen palautin kirjastoon kirjan, jonka tarina koukutti joka ilta (ja päivälläkin) jatkamaan viimeiseen pisteeseen asti. En ole mikään historiakirjaihminen, mutta Hattulan kirkkoon Anneli Kanto vei kirjallaan ja opetti paljon. Ehkä jossakin vaiheessa on pikkupakko käydä paikan päällä toteamassa, mitä Pelliina ja miehet saivat loihdittua seinille…
Kappas. Taas pääsen tänne. Olen kyllä käynyt kännyllä lueskelemassa, mutta silloin en voi kommentoida. Menisi ihan omalla nimellä, kun nimettömänä ei voi kommentoida. Täällä voin Repuna esiintyä :)
VastaaPoistaIhanaa, kun pääsit! Olen kaivannut nasevia kommenttejasi… :)
Poista