Jouluaamua! Lorvin sängyssä pitkästi yli yhdeksään, kun ei ollut kiirettä minnekään. Niin kuin ei ollut eilenkään... Aattoon kuului perinteinen riisipuuro ja sekahedelmäsoppa, mutta sen verran uudella twistillä, että söimme sitä kaikkien rakkaiden tonttujemme kanssa. Tekniikalle kiitos! Hienoa oli myös se, että saimme kuulla (ja nähdä viitottuna) laulun Tuiki, tuiki tähtönen ensimmäisen säkeistön Helsingistä ja toisen Tampereelta.
Jouluruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Lahjat oli mieluisia. Iltamyöhään kävimme hautausmaalla ihailemassa kuolleiden kaupungin kynttilämerta ja veimme muistopaikalle omat kynttilämme. Nukkumaan mentiin tosi myöhään.
Jk. Kuvan teksti huvittaa minua suunnattomasti. Joulu on ollut ja on iso, itse olen pienempi kuin vuosikymmeniin...
Kiireettömät aamut on hienoja.
VastaaPoistaNiin on! Nyt saan nauttia niistä ensi keskiviikkoon asti ja senkin jälkeen monena päivänä viikossa.
Poista