Kaikki lähti siitä, kun ostimme kaksi fanttikuvioista säilytyslaatikkoa legoille... Kokoaminen ei sujunut niin kuin 70-luvulla (Muistatehan ne keltaiset laatikot, levyhyllyt ja muut?), mutta liiman avulla selvittiin ja sitä ennen lähetin jo reklamaation - ja sain siihen vastauksen saman päivän aikana.
Illan ratoksi päätin lajitella legot peruspalikoihin ja erikoisjuttuihin. Sen teinkin. Siinä samalla heittelin Tyypit vielä pieneen kannelliseen muovilaatikkoon. Sain kaikki hommat tehtyä. Tyypit olivat niin hyvin kuosissaan, että kaikilla oli päät ja vartalon ylä- ja alaosat tallessa. Vain kolme kättä (noita keltaisia hankaimen näköisiä) puuttui ja se kertoo hyvästä laadusta ja leikkimisen tyylistä. Kolmenkymmenen vuoden aikana kun palikoita on käytetty paljon...
Voi mulle tulee ihan mieleen kaikki ihanat leikit kuopuksen kanssa. Pekka oli yksi ihan tietty pää, jota sitten etsittiin (silloin kuvittellisten) kissojen ja (edelleen kuvitteellisten) koirien kanssa... Oi niitä aikoja ♥
VastaaPoistaLegot on niin koukuttavia, että meillä vielä kolmekymppisetkin innostuvat rakentelemaan viisivuotiaan kanssa yhdessä... Pienintä klaanin jäsentä odottaa parin viikon kuluttua kassillinen vanhoja duploja!
Poista