Ottamuksia 18

Eilen kävelylenkiltä (12,5 km) tullessa oli vastassa tämä näky: lumipaljous ja siellä kaiken valkeuden keskellä sininen talo pilkottamassa. Oli pakko ottaa tuplalapaset käsistä, kaivettava Reino vasemmanpuoleisesta takintaskusta ja napattava kuva. Siinä oli Suomi ja suomalaisuus vastassa - valkoinen, sininen, lumi, pakkanen, polku, männyt/petäjät. Oli niin ihmeen hyvä kotiin tulla taas...

Pukudraamaa

Meillä on nyt elokuvat jääneet vähäksi aikaa lapsipuolen asemaan, kun otettiin hyllystä Puhtaat valkeat lakanat katsottavaksi ja siitä ollaan katsottu yksi tai useampi jakso aina silloin tällöin. Sarja on hieno ajankuva ja eräänlainen pukudraama, vaikka ei sillä perinteisellä tavalla. Oikeastaan jopa kahdenlaista pukudraamaa, sillä Raikas Oy tekee miesten pukuja ja sitten naisten pukeutuminen on dramaattista. 

Eilen oli parin jakson ilta ja alku- tai lopputeksteistä huomasin yhden ammattinimikkeen, jonka kirjasin ylös. Oli nimittäin niin hieno ja merkityksellinen. Minäkin haluaisin olla valaiseva kuvaaja. Siksi päivän kuva on tuollainen kuin on. Valo voittaa!

Noin senkin jätti vain...

Hyvää Runebergin päivää ja hyvää meteorologien päivää! Me vietettiin jo etkopäiviä eilen, kun syötiin Runebergin tortut ja sen jälkeen käytiin kymmenen kilometrin pakkaskävelyllä. Lenkille lähtiessä oli pakkasta enää kaksitoista astetta ja hyvillä ja paljoilla vaatteilla varustettuina pärjättiin hyvin. Ainoastaan viimeinen taival Rantatien risteyksestä kotiin (1,4 km) tuntui kylmältä, kun viima jotenkin puski päin naamaa ja erityisesti otsaa ja kulmakarvoja.

Jk. Otsikko on teemapäivän kunniaksi Runebergin Lähteellä -runon loppusäe. Anteeksi vaan, mutta minulle tulee siitä saman tien ajatus senkistä eli lipastosta... Sopinee hyvin, kun tuo kuvan pupupari on joskus ollut senkin päällä istumassa ja nyt majailee katonrajassa...

Kyöstistä oli apua!

Tein tuon kuvan lauseen jo eilen aamulla ja otin siitä kuvan. Käytin kaikki kirjainpalikat, joita oli. Lauseessa ei oikein ole päätä eikä häntää tai ei ainakaan molempia.

Matkan kaksi bussia (Tampereella oli vaihto) olivat sen verran vanhanaikaisia, että latauspistokkeita ei ollut. No, onneksi mukana repussa kulki varavirtalähde ja sillä sain Steven pysymään käyttökunnossa. (Tajusin juuri äsken, että varavirtalähde on nimeämättä ja näillä aamuaivoilla siitä tuli Kyösti.) Tampereen bussi oli lähtiessä sen verran kylmä, että irrallinen lämpöpatterikin olisi ollut tarpeen, mutta ei tullut mieleen sellaista kuljettaa mukana ja tuntia myöhemmin jo lämpenikin ensin tarpeeksi ja sitten enemmän kuin tarpeeksi...

Matka sujui hyvin. Laurilan yö samaten. Nyt on vielä ihan vapaa päivä ja kuulemma pakkasta. 

Osa meni yli hilseen...

Eilen oli taidenäyttelypäivä. Ensin nykytaidetta Aboa Vetus & Ars Novassa. Osa meni yli hilseen, mutta ei onneksi kaikki. On siis hyötyä siitä, että olen ollut yli kolmekymmentäviisi vuotta hyvässä taideopetuksessa perhepiirissä... Toinen kohde oli taidemuseo ja siellä oli keramiikkataiteilija Rut Brykin upeanupeita töitä. Käyn sen varmasti vielä toisen kerran kevään aikana katsomassa, kun näyttely kolahti sen verran lujaa!

Hyötyliikunta-askelia (aerobisia) kertyi päivän aikana 10000 ja vähän päälle. Ei huono! Tälle päivälle on luvassa bussimatkustamista illalla, joten ehkä pienen kävelylenkin käyn tekemässä aamupäivän aikana...

Kahdella eurolla kolme

Eilen kävin kolmella kirpparilla ja kartutin mm. vaatevarastoja ja Turun kodin kirjahyllyjä. Tuumailin pitkään pokkaritarjouksen kanssa, kun kahdella eurolla sai kolme kirjaa. Siis tuumailin, löydänkö yleensäkään sieltä kolme ja mitä ne olisivat. Kirjoja oli paljon, mutta niistä oli aika moni himoshoppaajan alku-ja jatko-osia tms. Kun aikani etsin, löysin sopivat ehdokkaat ja ostin ne.

Keli oli eilen vähintäänkin haastava. Lunta pyrytti heti alkumetreistä lähtien ja väyliä oli tietysti vielä auraamatta. Loppumatkasta sitten lunta ei enää pyryttänyt, vaan sitä tuiskusi. Siinä välillä oli ihan vaan tavallista ja hidastettua lumisadetta. 

Tänään aion mennä katsomaan taidetta. Kävellen, totta kai. Hyötyliikunta otetaan huomioon ja Osmosta lasketaan aerobiset askeleet, ei kaikkia. Ei nyt Osmolla mahdottomia...

Vaihdoin kuukautta Turussa

Eilen olin töissä iltapäiväneljään asti, sitten sain seuraksi Miehen, joka toi minulle evästä ja kun olin syönyt, lähdimme kohti isomman lähikaupungin matkakeskusta. Sitten iltaan kuului neljän ja puolen tunnin bussimatka ja saavuin perille Turkuun.

Suunnitelmia tälle pikkureissulle ei oikeastaan ole. Vähän taidetta, kirpparointia, kävelyä ja oleskelua. Sellaista arkista pikkukoteilua vaan, mutta sehän juuri on parasta! 

Helmikuu alkoi nukkumalla pitkään ja perusteellisesti. Vielä on aamukahvit juomatta...

Jk. Eikö olekin muuten hieno eväsrasia?