torstai 27. kesäkuuta 2024

Yllätin itseni(kin)


Olen päivälenkkeilijä ja ilta-. Aamuisin olen yleensä niin laiskanpulskea, etten jaksa lähteä askeltamaan. Tämä aamu oli poikkeus. Eilen illalla odottelin hellelukemien vähenemistä ja vasta iltakahdeksalta lähdin lenkille. Mies sitten totesi, että aamulla voisi olla järkevämpää ja vilpoisempaa, jos… Tietää minut, että mieluummin aamulla venyn ja vanun. No, herättiin luomusti vähän ennen kahdeksaa ja sitten päätin yllättää itseni(kin) ja lähteä aamulenkille. Lasillinen gefilusmehua vain kiduksiin, vyölaukku ns. vyötärölle ja matkaan! Kävelin parisataa metriä vaille kahdeksan kilometriä ja arvelin, että päivästä kehittyy helteinen. - Kotona taputin itseäni vertauskuvallisesti selkään ja ryntäsin aamupalalle. Kyllä muuten olikin kova nälkä!

4 kommenttia:

  1. Silloin aikana ennen Riesaa, kun lenkkeilin, kävellen, niin vapaapäivinä minusta parasta lenkkeilyaikaa oli juuri aamut. Ja sen jälkeen illat. Siis ihan ilta-illat, kun ilma oli jo raikastunut (meinasin kirjoittaa raitistunut.. - onhan se toki loogista: ilma on raitista eli raitistunut, eikö?)

    VastaaPoista
  2. Raitistunut mikä raitistunut, oikeassa olet! Aamut on ihan jees, mutta kun nukkuminenkin on niin mukavaa…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, nukkuminen on mukavaa.
      Kai se oli silloin töissä käydessä "päällä" se ajoissa herääminen.
      Nyt on hirveetä, jos pitää nousta aamusta vaikkapa labraan tai lääkäriin, jonka aikaa ei ole itse saanut valita.
      Nytkin olin pyytänyt hammaslääkäri ajan "sinne jonnekin puolille päivin" - klo 13. No, osasyy on se, että meillä menee jo puolisen tuntia matkaan, siksikään ei aamukahdeksan aika nappaa.... Ne aamurutiinit nääs 😂😂

      Poista
    2. Hitaiden aamujen suurkuluttajia täälläkin!

      Poista