Meillä syödään paljon marjoja. Mies poimii ja yhdessä syödään pitkin vuotta. Tein kyllä tällä viikolla lupauksen tulevaksi syksyksi, että voin kyllä lähteä seuraksi marjametsään. Tänä aamuna puolukat kuuluvat puuron niskaan ja hieman-vielä-jäiset mustikat viilin sekaan. Siitä se päivä lähtee ja nuoruus kuluu!
Jk. Etunimenihän on oikeasti ilman marjaa. Muistan vieläkin sen päivän, kun koulussa minulle selvisi, että olen abessiivi…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti