keskiviikko 30. syyskuuta 2020

Ottamuksia 62

 


Eilen iltapäivällä oli ihan pakko kipittää (tai siis tässä tapauksessa ´astella´) pihalle Taiton kanssa. Ulkona oli jotakin hassua! Oli kuin jättikokoinen perunalastupussi olisi revetä rätkähtänyt juuri Laurilan taivaan kohdalla.. Mielleyhtymä ei johtunut nälästä eikä mieliteosta, sillä olimme juuri syöneet iltaruoan. Nauroin ja räpsin kuvia. Lehdet näyttivät oikeasti perunalastuilta! 

tiistai 29. syyskuuta 2020

Hiutaleasteella - puuro nimittäin!


Vapaapäivän aamu. Puuro on vielä hiutaleasteella purkissa, kahvinkeitin odottamassa ja bloggaaja peiton alla. Ei ole kiirettä minnekään. Sängynjakaja nousi puoli tuntia sitten ja aloittaa kohta puuronkeiton, luulen minä vuosien tuntemuksella.
Eilen katsottiin ehkä-huonoin-kotimainen-elokuva Markan tähden (1938), joka oli sekoilua, säntäilyä, kohellusta, väärinymmärryksiä, myötähäpeää. Mykkäelokuvan ainekset äänillä. Puoli tähteä, jos sitäkään. Tänä iltana yritetään valita paremmin...

Jk. Nimipäiväonnittelut saa Hyvä Tyyppi Tampereella eli Vävy. Olet rakas. 

maanantai 28. syyskuuta 2020

Hapekasta etenemistä


Jos kerran perjantaina viisitoista ja lauantaina kuusitoista, niin täytyyhän sitä sunnuntaina kävellä seitsemäntoista kilometriä... Reitti löytyi sosiaalisen median ja oman pähkäilyn kautta ja yllätti meidät helppokulkuisuudellaan. Kävellään tuo lenkki varmasti toistekin syksyn mittaan! Kaunista ja värikästä oli, mäntykankaiden ilma oli hapekasta ja pössis pysyi hyvänä. Sehän on kaikkein tärkeintä näissä kahden hengen kävelytempauksissa...

Jk. Viikon liikuntasaldossa tein oman ennätykseni. Tulos: 16 t 37 min. Kilometrejä 91,3 ja spinningiä yhden tunnin verran. Hullu mikä hullu.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Unijoukkoja ja englanninkielisiä koiria


Viikonloppu kulua hurahtaa kuin siivilällä. Eilen siivottiin ja päivällä käytiin pitkällä kävelylenkillä (16,3 km). Illalla saunottiin ja katsottiin hyvä elokuva (Kaksi tarinaa rakkaudesta). Korttia ei enää jaksettu elokuvan jälkeen pelata, minä luin vähän aikaa ennen unijoukkojen invaasiota. Päivä oli taas kerran hyvä.
Aamulla nukuttiin pitkään. Kohta syödään monipuolista ja hidastempoista aamupalaa. 

Jk. Loppukevennyksenä kerron koirista, jotka tapasimme muutama päivä sitten ja jotka olivat englanninkielisiä. Niin ainakin oletimme,  kun heille sanottiin Ready! / Go on! / Good girls! 

lauantai 26. syyskuuta 2020

Syysseikkailulla


Eilen käytiin aamupäivällä isommassa lähikaupungissa, kun oli muutama asia listalla. Iltapäivällä olin pihalla canonisoimassa pihan syksyvärejä. Iltaruoka syötiin jo ennen viittä ja vähän yli viiden lähdettiin kävelylenkille. Ensin mentiin tuttua suuntaa kylälle, sitten varsinaista syyssseikkailureittiä liki-tuntematonta reittiä. Kohta ollaan asuttu kolmekymmentä vuotta tällä paikkakunnalla, mutta ei olla ennen kävelty tuolla maisemissa... Lenkkiä olisi voinut vielä jatkaa, mutta päätettiin kääntyä jossakin vaiheessa takaisin kaiken varalta, ettei jouduta harhaan. Kotona tsekkasin askelmittarin ja lenkin pituus oli 15,2 kilometriä. 




perjantai 25. syyskuuta 2020

Kyllä nyt hävettää...


... sillä unohdin klaanin kahden osakkaan nimipäivät... Tänään näet/nääs on kahden tamperelaisen toisten nimien eli Kullervojen nimipäivä. Oma elämäntapaprojekti ja kaikki muu on sekoittanut pään ja kalenterin siihen malliin, että vasta nyt aamulla havahduin  koleaan tosiasiaan. Kääk!
No, Parempi myöhään jne, joten posti lähtee tänään matkaan. 

torstai 24. syyskuuta 2020

Päivään mahtui vaikka mitä kivaa!


Eilen oli hyvä päivä. Olin töissä, tulin kotiin, sain hyvää makaronilaatikkoa syödäkseni, kävin erittäin hauskaa sähköpostiviestittelyä Ykkösen kanssa (muuten sattuuko kenellekään olemaan nuottia Sofie Litheniuksen lauluun Aurinkoinen armas säteilee tai tietoa, mistä sen löytäisi?), löhöilin sohvalla ja iltakuudeksi mentiin Miiluun elokuviin. Elämää kuoleman jälkeen oli taattua ja loistavaa pienen-tarinan-suurta-Häröä. Suosittelen! Oli ylellistä päästä pitkästä aikaa Miiluun elokuviin - viimeksi helmikuussa oltiin, joten koronataukoa oli... Elokuvan jälkeen lähdettiin vielä kävelylenkille, jolta tultiin vartin yli yhdeksän. Pimeää oli, mutta onneksi otsalamppua ja heijastinliivejä löytyy. Eikä ilta päättynyt vielä tuohon, vaan juotiin vielä parit lasilliset punaviiniä, syötiin juustoja, keksejä, viikunoita ja kriikunoita. Ja pelattiin SkipBo - peliä, jonka voitin tällä kertaa ylivoimaisestti (tulos 25-5). Ja sitten unten maille...

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Kotona on hyvä olla


Eilen aamupäivällä kävelin pitkän lenkin (13,8 km) ja sen jälkeen oli kiva löhötä kotona. Päivällä katsottiin hyvän sarjan (Kaikki synnit) ensimmäisen kauden kaksi viimeistä jaksoa ja edelleen sarjassa pysyi ote hyvin. Näyttelijäsuoritukset ja -valinnat olivat ihan huippuja. Odotamme kakkoskautta uteliaina ja innokkaina.
Alkuillasta kävin kameran kanssa pihalla ja poimin vielä yhdet kukat olkkarin sohvapöydän maljakkoon. Taittelin suklaata siniseen kippoon ja sitten vaan nautin kiireettömyydestä. Kotona on hyvä olla.

tiistai 22. syyskuuta 2020

Syksyn alkua


Tänään on syyspäiväntasaus. Joku kirjoitti kauniisti ja osuvasti, että nyt hyvästellään virallisesti kesä. Ilmaisu kuulostaa hieman surumielisen kaihoisalta. Totta kuitenkin joka sana. Huusholliin alkaa hiipimään kynttilät, torkkupeitot ja lämpimien värien henki. Ruokiin ilmestyy kuin itsestään enemmän mausteita ja kärkeä. Se on syksyn alkua, sanokaa minun sanoneen. 

maanantai 21. syyskuuta 2020

Kvintiljoona kiitollisuuden aihetta


Tänään on Maailman kiitollisuuspäivä. Olen kiitollinen ensiksikin rakkaudesta, läheisten klaanista, länsimaisesta lääketieteestä, kauniinvärikkäistä villalangoista, kunnon kohoamisesta, maisemapeltokukkaviljelystä, mielekkäästä&mukavasta työstä, kasviproteiinituotteista, soitto- ja lukutaidosta. Lisäksi on lähimain kvintiljoona muuta asiaa, joista olen kiitollinen ja joista olen hyriseväntyytyväinen. 

sunnuntai 20. syyskuuta 2020

Ottamuksia 61

Villalankakerä ja kudin ovat asettuneet pysyvästi olkkarin pöydälle jakamaan pöytätilaa kirjapinon, kukkakimpun, kynttilän ja parin purkin kanssa. Tällä kertaa sukasta syntyy lyhytvartisemmat yksilöt. Vartta ja terää on helppo kutoa elokuvan kanssa, mutta kantapää vaatii enemmän keskittymistä. Yhdet sukat taas lisää eteisen sukkalaatikkoon...

lauantai 19. syyskuuta 2020

Parhautta!


Hidas aamu, kun virsikirjatyöt huhuilevat vasta iltapäivällä. Heräsin aamulla kahdeksan paikkeilla ja torkuin vielä puolisen tuntia radiota kuunnellen. Se on parhautta, kun toisaalta on hereillä ja toisaalta ei. 
Puuro ja kananmunat ovat nyt kiehumassa., kahvinkeitin ladattuna valmiiksi. Aamupalan jälkeen vähän sulatellaan ja sitten lähdetään kävelylenkille. Se on parhautta. Eikä elämässä itsessäänkään ole mitään valittamista! 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Olipa päivä!


Sadetta ja tuulta, kovaa tuulta ja myrskyä. Se oli Aila se! Sähköt meiltä meni kahden aikaan päivällä ja siihen jäi kotimainen elokuva ja tilalle tuli sohvailu, sukankutominen, lukeminen, some ja sen sellaiset. Illalla myöhään etsin lipaston väliköstä Kyöstin (virtapankki) ja latasin tablettiin ja kännykkään lisää tehoja. Nukkumaan mentiin kymmenen jälkeen, kun ei lukeakaan voinut ja oli vähän tylsää. Heräsin yhdentoista jälkeen siihen, että joku puhuu meidän olkkarissa ja se olikin telkkari. Sähköt olivat saapuneet juuri silloin takaisin oltuaan yhdeksän tuntia poissa.
Muutakin erikoista kuului päivään. Iltapäivällä Mies näki, että meidän pihalla kulkee pieni musta kissanpentu. Laittoi someen paikalliselle sivulle ilmoituksen, mutta kukaan ei tunnistanut omakseen. Mies sitten houkutteli kissanruokapurkilla pennun Pupulan alta, toi meille sisälle, antoi ruokaa ja vettä. Odoteltiin aikamme, että joku ilmoittautuisi. Ei tullut, joten iltaseitsemältä pentu haettiin löytölään. Ja me päästiin iltalenkille...

 

torstai 17. syyskuuta 2020

Anteeksi ja kiitos, Terhi!


Jos aiot lukea tänä vuonna vain yhden kirjan, lue tämä! Myönnän aloittaneeni kirjan aika epäuskoisena (ei kai suositussa lauluyhtyeessä laulaminen tee ihmistä kirjailijaksi), mutta epäusko haihtui jo ihkaensimmäisillä sivuilla. Hävetti myös moinen vähättelevä asenne. Anteeksi, Terhi!
Kirja piti otteessaan loppuun asti. Päähenkilöt olivat kiinnostavia ja sivuhenkilöt liukuivat vuorollaan osaksi päähenkilöiden tarinaa. Luin illansuussa sohvannurkassa ja illalla sängyssä ja loput vielä yötunteina sängyssä. Pidin kirjasta tosi paljon. Kiitos, Terhi! 

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Notkea löytö


Olen ollut aina kömpelö. Nykyään kuulemma olen tullut vähän notkeammaksi, mutta silti. Kuvan patsas löytyi kirpparireissulta. Se somistaa tällä hetkellä keittiön pöytää (nurkalla vain kuvaustilanteessa), mutta pääsee jossakin vaiheessa Miehen huoneen ikkunalaudalle. 

tiistai 15. syyskuuta 2020

Puolitoista on paljon!


Kakkonen täyttää tänään puolitoista vuotta. Hali! Meillä on aikomus juoda iltapäivällä sankarin herättyä päiväunilta yhteiset etäkahvit. Aika kuluu nopeasti! Ihan äskenhän me vasta matkattiin junalla Jämsästä Helsinkiin katsomaan Naistenklinikalle pienenpientä Mustikkaa, joka oli ehtinyt jo laittaa monen ihmisen pään ja sydämen sekaisin. 
Nukuimme pitkään ja hyvin. Tsiljoonia unia taas kerran. Hitaan aamun tunnistaa kiireettömyydestä ja siitä, että aamupala on vasta keittäytymässä ja kello on jo yli yhdeksän....

maanantai 14. syyskuuta 2020

Suuria lukuja


Tämä on kahdestuhannes omapäinen postaus. Jippii! Ikäähän tällä blogilla on kaksi päivää enemmän kuin Ykkösellä eli ihan kohta viisi ja puoli. Lukijoita on näiden vuosien mittaan putkahdellut lisää ja jokainen ilahduttaa jo-pelkällä-olemassaolollaankin ja kommentit on extrana päälle. Kiva, kun luet! 
Pidän suurista luvuista ja eilen käveltiin sen verran pitkä lenkki (15,1 km), että kävelytilastossa 1500 km tuli täyteen ja vielä sata metriä lisäksi. Jes! Rehellisesti voin sanoa, että kyllä siihen kaksitonniseen on tavoite vielä syksyn aikana... Hullua, mutta mielenkiintoista. Hullua, mutta koukuttavaa. Hullua, mutta kuulemma on olemassa hullumpiakin harrastuksia...

Jk. Pellavat poimittiin perjantaina Koroisilta Aurajoen varrelta. Paikka oli ihan laillinen ja oli siellä muitakin poimijoita.

sunnuntai 13. syyskuuta 2020

... hämäläisten härkätietä


Vietimme pari päivää kotosessa. Kiertelimme kirppareilla ja kävelimme. Perjantaina päivällä lähdimme tallustelemaan kohti Liedon Vanhalinnan linnavuorta. Matkaa kertyi reilut kahdeksan kilometriä perille ja toinen mokoma takaisin. Vuoren päälle olisi päässyt alusta asti portaita pitkin, mutta me aloitimme kiipeämisen ihan luomusti polkua pitkin ja vasta myöhemmin siirryimme rappusten puolelle. Näkymät ylhäältä huikaisivat ja historia havisi niin, että korvissa vain humisi. Olipahan paikka!








lauantai 12. syyskuuta 2020

Ottamuksia 60


Totuus ei pala tulessa, löytyy kaurapuurosta ja siitä on olemassa teorioita vaikka hurumykke. Laurilan aatesuunnan mukaan totuus voi löytyä myös (sen aamupuuron lisäksi) jääkaappimagneeteista. Tämä kuvan magneetti on ostettu jollakin kirpparireissulla. Allekirjoitan tekstin ja myönnän olevani onnentyttö, kun minulla on The Jakaja tuossa vieressä. 

perjantai 11. syyskuuta 2020

Missä olit silloin?


Tänään on päivämäärä, joka on monen mielessä. Syyskuun 11. päivän terroriteot yhdeksäntoista vuotta sitten pysähdyttivät maailman ja se ei ole ollut enää entisensä sen koommin. Monesti kysytään: Missä olit silloin? Vastaan siis itsekin: Olin pitämässä Piesalan lapsille soittotunteja ala-asteen luokassa. 

torstai 10. syyskuuta 2020

Kahdentoista vuoden ikävä


Tämä postaus ei ole kaupallinen yhteistyö. En hyödy tämän kirjoittamisesta/tuotteen kehumisesta. Halusin vain jakaa iloni ja tietoa makulöydöstä.
Kävin viime viikolla isomman lähikaupungin Ekolossa. Tällä kertaa en ostanut sieltä muuta kuin tuota vegaanista maksapateeta. Kahdentoista vuoden aikana on ollut ikävä oikeastaan vain maksamakkaraa ja -pateeta. Tulos: Yllättävän aito makutuntuma, hyvä rakenne ja koostumus. Sanon nam. Pieni purkki oli tietysti hinnakas, mutta harvemmin ostettuna ok. Seuraavan kerran ostan tätä varmasti joulupöytään...

Jk. Tiedän, että on niitä, joiden mielestä jotkut sanat on vain ja ainoastaan lihansyöjien omaisuutta. Olen eri mieltä. Maksapatee on ihan kelpo sana vegaanisenakin. Ja tässä tapauksessa juuri sellaisena, 

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Monta aurinkoa



Maanantaina Mies kiikutti ystäväperheeseen seitania, jonka oli omilla kätösillään tehnyt ja ei palannut sieltä tyhjin kätösin! Toi ämpärillisen perunoita ja ison kimpun auringonkukkia. Niitä kukkia sitten kuvailin eilen ihan tohkeissani läheltä ja kaukaa. Melkoisia superkukkia! 


tiistai 8. syyskuuta 2020

Luen, luemme, luetaan


Tänään vietetään Kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivää on vietetty 60-luvulta alkaen ja lukutaito on minullakin ollut hallussa vuodesta 1963 alkaen. Keskipellossa luettiin paljon, Laurilassa luetaan ja jälkikasvujen residensseissäkin luetaan. Ykkönen on osannut lukea jo pari vuotta. 
Lukeminen on matka ja seikkailu. Kun ottaa käsiinsä uuden kirjan, ei tiedä mihin päätyy ja millaiselle reissulle pääsee mukaan. On se iso asia tuo lukutaito! 

maanantai 7. syyskuuta 2020

Kolmen sadekuuron lenkki


Eilen oli vapaapäivä, canonisointipäivä ja sadepäivä. Tehtiin vuoden enkkalenkki, joka kesti neljä minuuttia yli kolme tuntia ja oli kahdeksantoista kilometriä pitkä. Sade kohtasi meidät kolme kertaa, mutta välillä oli aina sen verran aurinkopoutaa, että vaatteet ehtivät vähän kuivahtaa ennen seuraavaa ryöppyä. Muumipatukat käytiin syömässä pappilan pihapiirissä portailla istuen ja sitten taas jatkettiin matkaa. 
Illalla kävin kameran kanssa pihalla. Sain otettua pari hyvää kuvaa. Ne kruunasivat kivan päivän. 

sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Ottamuksia 59


Onnea on uudet sisäpelikengät, jotka minulla on spinningpyöräillessä. (Tiedän kyllä, että siinä lajissa pitäisi olla oikeat alan kengät, mutta nuo käyvät minun pirtaani/jalkoihini/budjetilleni.)  Liikuntaharrastuksen myötä on pitänyt hankkia yhtä sun toista. En valita, mutta se huvittaa.

lauantai 5. syyskuuta 2020

Nimi on se juttu


Edelleen pidän nimistä, sanoista ja teksteistä. Minusta on hauskaa, jos esineessä lukee nimi ja jos ei lue, keksin sille nimen. Vuosien ja vuosikymmenien varrella olen nimennyt kännyköitä, fillareita, mittareita yms. Tässä kirjoittaessani hoksasin, että vaakaa en ole koskaan nimennyt. No, sekin tulee kyllä saamaan nimen ja lupaan kertoa sen sinullekin...

perjantai 4. syyskuuta 2020

Marttaraita ilahduttaa!


Tällä viikolla syntyi sukka. Sai alkunsa elokuvaa katsoessa, edistyi pitkästi eilisessä työkokouksessa ja tuli valmiiksi taas toista elokuvaa katsoessa. Lanka on Marttaraitaa ja sukat päätyvät omiin jalkoihini. Pidän noista väreistä tosi paljon. 

torstai 3. syyskuuta 2020

Kolme erilaista päivää


Eilen oli uurastuspäivä töissä. Tänään on työkokouspäivä. Huomenna on virsikirjatyöpäivä sen vuoksi, että varsinainen veisaaja on lomautettuna. Onneksi lauantain ja sunnuntain saan olla vapaa kuin taivaan lintu. En aio lentää enkä viserrellä, mutta vapailen.

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Ottamuksia 58


Syksyn hiipimisen huomaa siitä, että alkaa olla ulkovalojen aika. Omenapuu sai aurinkokennovaloja oksilleen ja ne tuikkivat iltaisin pimeällä pihalla. Eilen kävin ottamassa muutamia kuvia. Tässä niistä yksi. 

tiistai 1. syyskuuta 2020

Elokuu on umpioitu


Elokuu on nyt umpioitu. Se oli ennätysliikunnallinen, kun kävelyä tuli kaikkiaan 337,7 kilometriä. En muista, että olisin sellaista kuukautta ennen kokenut! Päivää kohti kilometrejä kertyi keskimäärin yli kymmenen. Suurin osa lenkeistä tehtiin kaksin. 
Elokuussa luin aika monta kirjaa ja katsoin elokuvia. Poimin kukkia ja söin marjoja. Pidin vähän lomaa ja sen jäljiltä on työsumaa vielä jäljellä. 
Elokuu oli ennen aina kesän loppusoitto. Nykyään syksyn alku ei ole niin selvä. Joka tapauksessa kalenteri näyttää nyt syyskuuta.