Hyllynreunatavaraa

Laurilassa on paljon kirjoja ja lundiat puhisevat ja ähisevät rivien, kasojen ja pinojen alla. Hyllyt on ensisijaisesti kirjoja varten, mutta muutamia pikkutavaroita, leluja, valokuvia ja astioita on hakeutunut ns. tyhjiin koloihin. Kuvaan pääsivät tällä kertaa paikallisilta takomarkkinoilta ostettu naula ja kirpparilta muutamalla eurolla löytynyt hevonen. Molemmat ovat mielestäni kauniita ja rujoja samalla kertaa. 

Muutoksia monen elämään

Tänään on Se Virallinen Päivä, jolloin tulee kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun meistä tuli mummu ja vaari. Samalla hetkellä monen muunkin nimitys muuttui. Kuopuksesta tuli äiti, Vävystä isä, Esikoisesta eno ja Miniästä täti. Puhumattakaan siitä, että enot olivatkin yhtäkkiä isoenoja, setä isosetä, kummit isokummeja jne. Paljon tuollaisella pienellä miehellä on vaikutusta ja tehoa…

Ykkönen on kävelevä tietopankki, futaripoika, mietiskelijä, vauhtiville ja klaanin kuunteleva kiharapää. Onnenhali ja rutistus!

Jk. Kuva on siltä päivältä, kun Ykkönen tuli sairaalasta kotiin. 

Neljäkymmentäkaksi vuotta naimisissa!

Tämä viikko on varsinainen juhlaviikko, kun eilen tuli kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun aloitin tämän blogin kirjoittamisen ja tänään on meillä hääpäivä! Neljäkymmentäkaksi vuotta sitten lupasimme rakastaa myötä- ja vastamäessä. Teemme sitä edelleen… En olisi uskonut, että saan vierelleni ihmisen, joka on jaksanut minua ja sietänyt kaikki (nuoruuden) oikkuni ja on pysynyt paikallaan. Pitkämielistä, sanoisin. Eli siis Tykkään susta!

Jk. Ja minun matematiikallani meillä on nyt 84 -vuotishääpäivä…

Aamupala maistui!

Mies oli lähtenyt puoli kuuden junalla Kotoseen. Heräsin kahdeksan paikkeilla, mutta lojuin sängyssä peiton alla vielä vähän toista tuntia ja katsoin Putouksen. Sitten aamupesulle ja aamupalan laittoon. Leivillä on juureslevitettä ja juustoa, lasissa on itsepuristettua appelsiinimehua (Mies oli jättänyt jääkaappiin yllätyksenä!) ja kerrosrahkassa on vaniljaa ja passiohedelmää. Niin ja kahvin seassa on kaurajuomaa. Ja voin sanoa, että aamupala maistui!

Yllätys, yllätys!

Upea viikonloppu takana! Perjantaina lähdimme ajamaan kohti Porvoota, jossa klaanille oli vuokrattu iso talo maaseudun rauhassa yllätysjuhlia varten. Ykkönen tuli perheensä kanssa Tampereelta ja loput Helsingistä. Kuudelle aikuiselle ja kolmelle lapselle oli ruhtinaallisesti tilaa leikkiä, syödä hyvin, saunoa,  soittaa pianoa, ulkoilla, pelata biljardia ja nukkua. Ykkösen jujutus onnistui täydellisesti ja hän luuli heidän tulevan kolmisin vain tsekkaamaan jotakin näyttelyjuttua ja yöpymään yhden yön verran kaupungilla. Me oltiinkin sitten kaikki muut laulamassa hänelle syntymäpäivälaulua (suomeksi ja englanniksi, niin kuin Kakkosen päiväkodissa tehdään), kun tulivat ovesta sisään.

Jk. Varsinainen juhlapäivä on tulevana torstaina.

 

Mielenkiintoista, haastavaa ja palkitsevaa

Löysin kirpparilta niin päheet & makeet kesähousut Kolmoselle, että ne oli ihan pakko kotiuttaa kahden euron hinnalla. Luulenpa, että neiti Suurisilmä pitää niitä mielellään ja minäkin ottaisin tuollaiset housut, jos sattuisin jostakin löytämään! Nykyään kirppareilla menee entistä kauemmin aikaa, kun etsiskelen Ykköselle, Kakkoselle ja Kolmoselle sopivia vaatteita. En valita, vaan se on mielenkiintoista, haastavaa ja palkitsevaa!

Vanha kohtaa uuden

Kuva löytyi arkistoista ja on päivälleen kymmenen vuoden takaa. Siinä oman tulkintani mukaan syksy kohtaa kevään ja on ihan selvää, kumpaan suuntaan ollaan menossa. Valo voittaa, uusi elämä samaten ja vanhan on aika sanoa jäähyväiset. Ehkä hivenen haikeana, mutta hurjan tyytyväisenä.