Marjatan hauskin kesä! Taas!

Kymmenisen vuotta sitten (tai osapuilleen) ostin kirpparilta kuvan nuortenkirjan. Sen jälkeen se on päässyt monta kertaa blogin kuvaan kertomaan hauskasta/hauskimmasta kesästä. Ja nyt on aika todeta, että kulunut kesä oli jälleen hauskin. Omien tapaamista, kirjoja, matkustelua, hyviä yöunia, kävelyä eri kaupungeissa & maaseudulla, kirppareita ja kiireettömyyttä. Tämä kesä erosi monesta muusta siinä, että pidin oikeasti (haluamaani) lomaa virsikirjatöistä eli kesäkuussa oli vain yksi työ, heinäkuussa samoin yksi hätäapuluonteinen ja elokuussa ei mitään. 

Jk. Oikeastaan olin aikonut blogata tästä jo eilen, mutta se koulunalkajaiskuva pompsahti eteen ja sehän oli pakko valita ensin…

Jk2. Lupasin itselleni (ja Miehelle), että luen tuon kirjan seuraavaksi.

Tasan kuusikymmentä vuotta sitten

Kuusikymmentä vuotta sitten menin kouluun. Vuotta aiemmin mitä olisi pitänyt, mutta kun lukeminen ja laskeminen jo onnistui ja olin kaikkien (paitsi johtajaopettajattaren) mielestä ihan koulukypsä, se onnistui. Ensimmäisenä aamuna otettiin kuva kodin eli Keskipellon pihalla. Huomioita: kädet taskussa, kun ihan selvästi jännittää/otsa kurtussa, kun aurinko paistaa silmiin/kaksijapuolivuotias velipoikakin ujuttautunut kuvaan mukaan/minut kuulemma tunnistaa vieläkin tuosta kuvasta…- Koulumatka oli lyhyt. Alaluokkia pidettiin vanhan suojeluskuntatalon yläkerrassa. 

Eilen oli sämpyläpäivä

Sämpylät on ominta osaamisaluettani. Helppoja tehdä ja yleensä aina löytyy kaapista aineksia pienen taikinan tekemiseen. Niin eilenkin, kun Mies oli tulossa päiväjunalla Kotosesta. Oli kastellut kukat (ja eilen aamulla kenkänsä ja sukkansa) ja ajellut fillarilla kohtuullisen paljon. Eli reissu oli ollut hyvä. No, leivoin puolenpäivän maissa korillisen sämpylöitä ja se sai aikaan tyytyväisiä nuuhkaisuja heti eteisessä… Pieni vaiva, mutta iso ilo! 

Sielu sietää, podcastia riittää ja sauna lämpiää -lenkki

Hyvää Suomen luonnon päivää! Eilen illalla tein saunan lämmetessä päivän toisen kävelylenkin ja kävelin lähilenkkiä 5,5 kilometrin ajan. Suomeksi se on sitä, että kävelen ison kiven jälkeen olevan seuraavan ison puun luo ja käännyn siinä takaisin. Toistan tuota niin kauan kun sielu sietää ja podcastia riittää. Ja eilisessä tapauksessa myös niin kauan kun sauna lämpeni sopivaksi. Sen verran hidas oli keskivertovauhti, että aikaa kului tasan tunti.

Olemme etuoikeutettuja, kun saamme asustaa tällaisessa maisemassa. Lähiluonto ja lähimaisema on heti tavoitettavissa, kun ulko-ovesta astuu kuistille ja lähtee liikkeelle. Männikköisellä kankaalla on hyvä elää ja hengittää.

Ihan itselle ostettuja

Tiistaina käytiin isommassa lähikaupungissa. Päätin palkita sinnikkään kävelyni ostamalla kaksi rintanappia, jotka pääsevät lenkille tästä lähtien joskus mukaan takinkaulukseen tms. Rintanappivarastoni on aika merkittävä ja täytyykin taas alkaa käyttää niitä sopivissa (ja sopimattomissa) tilanteissa & käänteissä. Ne kun kirvoittavat jutunjuurta tai ainakin saavat hymynkareita aikaan vastaantulijoissa. 

Jk. Napit on Pliiden tekemiä.

Aamupalan arvosana: Kiitettävä

Meillä syödään aamupalaa yleensä keittiössä. Poikkeuksen tekee sinkkuaamun aamupala. Minä ainakin katan mieluusti tarjottimen ja kannan sen olohuoneen pöydälle, jotta voin istua mukavasti sohvalla ja syödä. Niin tänäkin aamuna, kun Mies oli viiden jälkeen lähtenyt aamujunalla Kotoseen kastelemaan kukkia ja kartuttamaan fillarikilometrejä.

Menu: Kaksi ruisvoileipää, joissa sinikeijua, vehnäpohjaista leikkelettä, juustoa, tomaattia ja rippuset basilikaruukusta, AB-jogurttia mustikoilla ja mukillinen mustaa kahvia. Arvosana: Kiitettävä.

Herkkua on siinä monenlaista!

Tämänaamuista kuvanottoa varten oli pöydästä häädettävä sinikeijupaketti, leipäkori ja  juustopala höylänsä kanssa kauemmaksi. Haluttuun pääosaan jäi Trio Tuoreet. Luumut ostettiin eilen kaupasta, tomaatit on pergolan kasvimökistä ja mustikat metsästä. Kuvauksellisia yhdessä ja ennen kaikkea herkullisia ja terveellisiä!

Laurilassa loppui lihan ja kanan syönti elokuussa -08. Yhtään ei ole kaduttanut eikä ole ikävä. Aina joskus siteerataan tosielämässä kuultua lentävää lausetta Mutta ei kasvisruoalla jaksa! ja naurahdetaan siihen hyväntahtoisesti. Ei jaksakaan, jos se on pelkkää kesäkeittoa tai porkkanaraastetta… Onneksi on linssejä ja papuja ja vaikka mitä ja kalaa, munia ja maitotuotteita, joita myös syömme.