maanantai 17. elokuuta 2015

Iso pettymys ja kuinka siitä yritettiin selvitä


Viikonloppuun kuului yksi iso pettymys. Harmitti. Kiukutti. Olin odottanut niin paljon. Kaksi ensimmäistä Ehtoolehto-sarjan kirjaa olivat loistavia, briljanttisia ja kolmas sitten jotenkin latistui sivu sivulta. Älyseinä ja hoivarobotit olivat/ovat ehkä näyte tulevaisuuden vanhustenhoidosta, mutta verbaalitykityksestä huolimatta jotakin jäi puuttumaan. Irma, Siiri ja Anna-Liisa eivät jaksaneet pitää tarinaa tarpeeksi kasassa. (Jossakin vaiheessa oli ihan pakko laittaa kursiivilukuvaihde päälle...) Makuasioitahan nämä ovat, joten arvelen monen pitävän tästä kolmannesta, sarjan päättävästä kirjasta. Kukkokiekuu!

Jk. Eilen illalla sitten aloitin minulle suositeltua kirjaa (Jessica Brockmole: Kirjeitä saarelta) ja se koukutti heti saman tien. Toimi erittäin hyvänä selviytymiskeinona pettymyksestä. Vielä yksi sivu, vielä yksi jne kunnes oli ihan pakko sammuttaa lukulamppu. Onneksi tarinaa on vielä pitkästi jäljellä...

4 kommenttia:

  1. Voi harmi. Itse odotan vielä tuota kolmatta Ehtoolehtoa, olen tällä hetkellä jonossa kai sijalla 40 ja jotain. Kahdesta ensimmäisestä pidin, kunhan pääsin vauhtiin ensimmäisen kanssa. No katsotaan, mitä tuleman pitää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mutta makuja on monenlaisia, ehkä pidät siitä!

      Poista
  2. Mulla on Ehtoolehdot vielä lukematta, mutta Kirjeitä saarelta koukutti mutkin ihan totaalisesti. Joku blogin lukija sitä mulle suositteli. On tää ihana harrastus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos suosituksesta, vaikuttaa tosi hyvältä!

      Poista