perjantai 17. marraskuuta 2017

Pari hassua kertaa


Aika usein tulee törmättyä (kuv.) erikoiseen ilmaisuun nettikirppareilla ja myös taviskirppareilla. Jotakin tavaraa kun on käytetty vain pari hassua kertaa. Okei, lastenvaatteista voisi varmasti käyttää tuota ilmaisua, kun kerrat on voineet olla tosi hassuja eli on voitu käydä vaikka huvipuistossa tai pellehyppykisoissa tai muuten vaan hulluteltu. Muttamutta ei sitten muuten! En käyttäisi tummasta puvusta moista myyntitermiä, jos pukua on pidetty tosin vain pari kertaa, mutta kerrat on sitten olleet tyyppiä hautajaiset tai perunkirjoitukset.
Myönnän syyllistyväni pilkunviilaamiseen ja liian tarkkaan sana-analyysiin. Tunnustan tehneeni niin ainakin pari hassua kertaa...




torstai 16. marraskuuta 2017

Tarkoituksella tehty asetelma


Asetelmia syntyy joskus itsestään, joskus niitä tehdään tarkoituksella. Lainasin viimeksi kirjastosta muun muassa tuon kirjan ja eilen illalla selailin sitä. Hygge ja hyggeily kun ovat tanskalaista alkuperää, mietin mitä tanskalaista meillä olisi kotona. Ensimmäisenä tuli mieleen puuapina, joka on kuulunut Laurilan asujaimistoon muutaman vuoden ajan. Se on notkea ja roikkuu milloin missäkin, mutta nyt pääsi istumaan tyynylle ja nojaamaan selkäänsä nojatuoliin. Oli sen vuoro hyggeillä! 

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Arkivapaapäiväolympialaisissa eilinen olisi saanut kultamitalin!



Onnistuneeseen arkivapaapäivään saa mahtumaan vaikka mitä ihan sullomattakin. Esimerkki eiliseltä:
- pitkä kävelylenkki (15,5 km) parhaan kaverin kanssa
- hyvä mifupastalounas
- vanha kotimainen elokuva ja siinä samalla nuokkumista
- kirjasto- ja kauppareissu
- hyvä kukkakaalipaistospäivällinen 
- erittäin hyvä jälkiruoka (persimonia, päärynää, leipäjuustoa, satsumaa, kuivattua aprikoosia ja pistaasipähkinärouhetta)
- Triominos-peli sen samaisen parhaan kaverin kanssa
- sauna
- illan elokuva 
- yöunille parhaan kaverin kanssa

Ja vaikka vain muutamaan kohtaan merkitsin kaverin, oli hän koko päivän seurana. On ollut jo kohta kolmekymmentäviisi vuotta... On asioita, jota tekevät onnelliseksi - kutkuttavan hykerryttävän onnelliseksi. Hän on niistä yksi ja iso (192 cm).

tiistai 14. marraskuuta 2017

Hyvät yöunet


Teemana ei ole piparkakkutehtailu eikä muukaan joululeipominen. Arkistosta vaan löytyi tuollainen kuva, joka tuntui sopivan juuri tämän aamun fiilikseen. Eilen olin pitkän päivän töissä ja illalla kotona odotti valmis ruoka ja aika pian myös lämmin sauna. Yöunille mentiin jo kymmeneltä, joten takana on kahdeksan tunnin yhtämittainen nukkuminen. On hyvin levännyt ja samalla virkistynyt olo, siksi sydämiä! 

maanantai 13. marraskuuta 2017

Virallinen vai vakiintunut?


Eilisen pohdiskeluja oli muun muassa liputuspäiväasia... Nythän on ilmaantunut heitä, joiden mielestä isänpäivä pitäisi saada liputuskäytännössä samalle tasolle äitienpäivän kanssa eli viralliseksi liputuspäiväksi. Vakiintunut ei enää heille riitä. Olen samaa mieltä kuin sisäministeri, että virallisella ja vakiintuneella ei ole juurikaan eroa ja almanakkaan merkittynä päivä otetaan joka tapauksessa vakavasti. 
No, minulla on kyllä tarjota aika hyvä vastaehdotus: Muutetaankin äitienpäivän statusta sen verran, että siitä tehdään vakiintunut liputuspäivä. Sitten on isänpäivänä ja äitienpäivänä samanlainen ja -arvoinen liputus. Saanko kannatusta?

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Mielikuvitusta ja mielipiteitä


Onnea, isäihmiset! Oma isäni kuoli jo yhdeksäntoista vuotta sitten, mutta muistoja on vaikka kuinka paljon... Se, jonka valitsin (tai siis kohtalo valitsi!) lastemme isäksi, on isävuosinaan osoittautunut olevansa hyvä kasvattaja kaiken muun lisäksi. Ja isoisävuosinaan (vaari-) hyvä leikkijä, kun on aikaa enemmän.
Päivän motto voisi olla: Isyys vaatii mielikuvitusta ja mielipiteitä. 

lauantai 11. marraskuuta 2017

Suhdelo - ihana sana!


Minulla on ihania ystäviä ja läheisiä. Eilen ilahdutti erittäin paljon se, kun pitkäaikainen ystäväni lähetti minulle sanan. Ei siis siihen vanhaan malliin niin kuin niissä vanhoissa kotimaisissa mustavalkoisissa kartanoelokuvissa, että lähettäkää sana kreivi von Adrelcreutzille, että hän tulisi tänne pikimmiten. Eikun ihan nykymalliin ystävä mesetti ja kysyi, onko minulla jo yksi sana. Hän oli törmännyt (kuv.) siihen ja ajatellut heti minua. Ihminen ei ole yksilö, vaan suhdelo. Siinä se sana. Ihana! Kiitos, Hanna!