perjantai 23. helmikuuta 2018

Miksi kirjoitan?


Bloggaamisessa on tietyt omat säännöt, jotka jokainen bloggaaja saa laatia tai olla laatimatta. Minulla on vuosien aikana (kohta yhdeksän) kehittynyt muutama aika vakio. 
Kirjoitan aina aamuisin. Joskus viideltä, joskus vasta yhdeksän jälkeen. Miten milloinkin, mutta aamulla.
Kirjoitan lyhyesti, ristorasamaisesti. Vähän sellainen kerrastapoikkisysteemi sopii minulle.
Kirjoitan useimmiten yhden kuvan taktiikalla. Joskus juttu vaatii kaksikin ja on nähty myös kolmen kuvan postauksia...
Kirjoitan, sillä se on kivaa!

torstai 22. helmikuuta 2018

Yksi lensi yli aamupalan tai ei nyt sentään


Vapaapäivä! Torstai! Onnea on nukkua aamulla niin pitkään kuin unta riittää ja nyt riitti yli kahdeksaan. Illalla luin muutaman sivun Ken Keseyn romaania Yksi lensi yli käenpesän. En saa siitä oikein otetta ja syy on tietysti minussa lukijana. Luultavasti lukemisen taustalla aivokopassa häilyy koko ajan elokuvaversio, joka on loistelias mestariteos. Uniin ei tullut mielisairaalaympäristöä, mutta unia oli kyllä melkein tsiljoona. 
Kuvassa on tämän aamun palastelu. Tästä se taas lähtee...

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Pelisi on pelattu!


Meillä pelataan milloin mitäkin. Joulun aikaan pelattiin lainakorteilla isommalla porukalla tuota kuvan peliä ja innostuttiin siitä tosi paljon. No, joulun jälkeen kaivelin yhtä pelilaatikkoa ja sieltähän löytyi meidän kauan sitten ostama pakka. (Tuo signeeraustyyli kirjoissa ja peleissä meillä oli käytössä joskus kahdeksankymmentäluvulla.) Ja siitä asti sitten on melkein päivittäin pelattu yksi ottelu. Hauskaa ja harmitonta ajanvietettä, jossa tuurilla ja hoksulla on suuri merkitys. 

tiistai 20. helmikuuta 2018

Postin nopeus on vaihteleva, kun kirjeluokkia on enää vain yksi


Kysymys: Mitä mahtoikaan tapahtua päivälleen neljäsataakahdeksankymmentäkaksi vuotta sitten? Ei voisi vähempää kiinnostaa, vastaat. No, uhmaan kuitenkin ja kerron, että silloin annettiin Suomessa ensimmäinen postijärjestys. Eli aika kauan on postia kuljetettu tavalla tai toisella ja erilaisilla nopeuksilla. Nythän on nopeuksia vain enää yksi ja se on vaihteleva.

Jk. Kuva ei liity mitenkään postiin, tai hetkinen! Tuomas Alexander Laitisen videoteoksessa käsitellään informaation tuottamisen ja jakamisen tekniikoita. Mitäpä muuta posti on kuin informaatiota ja jakamista! 

maanantai 19. helmikuuta 2018

Enemmän välimatkaa


Taiteen tehtävät on varmaankin määritelty alan opuksissa ja intöksissä moneen kertaan, mutta minäkin haluan laittaa lusikkani yhteiseen soppaan. Mielestäni taide on olemassa siksi, että se kohottaa meidän katseemme arjesta ja auttaa jollakin ihmeellisellä tavalla näkemään tason, joka välttämättä ei ole korkeammalla kuin arki, mutta siinä on enemmän välimatkaa. 
Ja miksi tuo nyt tuli mieleen? Ehkä siksi, että eilen siirsin Reinolta kuvia Stevelle ja törmäsin (kuv.) muun muassa tuohon Rut Brykin näyttelyn kuvaan. Se ei ole pipertelyä, vaikka onkin pientä. Se ei ole pönötystä, ei vaikeatajuista. Se tekee hyvän mielen ja hymyilyttää. Onnistuu tarkoituksessaan kohottamaan katseemme arjesta. 

Jk. Te, jotka asutte vakituisesti (tai epä-) Turun seudulla, käykää ihmeessä katsomassa tuo näyttely. Taidemuseossa nähtävänä toukokuun Kukanpäivään asti. Tavalliseen museopääsymaksuun on laitettu euron lisämaksu, mutta se kyllä kannattaa maksaa... 

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Vastaanottokomitean puolesta


Tämä kuva on eräänlainen ottamus, vaikka en sitä siihen kategoriaan nyt laittanutkaan. Kävelin eilen vähän pitemmän kaavan kautta rautatieasemalle ja yllätyin tuosta kyltistä, joka on ehkä ollut siinä jo pitemmän aikaa, mutta jonka mielestäni bongasin nyt vasta. Junakulkemiseni on ollut sen verran vähäistä nykyään, etten juurikaan ole noilla seuduilla liikkunut muuta kuin vastaanottokomitealuonteisesti ja silloinkaan en aina ole ehtinyt tulla ihan asemalle asti.
Joka tapauksessa kyltti yllätti. Kotona siirsin kuvan Reinolta Stevelle ja Steveltä Leunolle (läppäri), jolla sitten vähän leikittelin väreillä. Muutin kuvan osittain mustavalkoiseksi ja ainoa väri oli sitten kyltissä. Keinotekoista, mutta hauskaa puuhaa.

lauantai 17. helmikuuta 2018

Satunnaisen kiltti


Tänään on teemapäivä, jota aion viettää. Kyseessä kun on Satunnaisten kilttien tekojen päivä. Satunnainenhän määritellään sanoilla sattumalta esiintyvä tai tapahtuva, sattumanvarainen, tilapäinen, ajoittainen. Siinäpä se! Liikaa ei voi etukäteen suunnitella, sillä silloin häviää koko jutusta se ajoittaisuus. Kerron kaiken uhalla kuitenkin, että aion tänä iltana kävellä vastaan rautatieasemalle elämäni miestä ja täysin tietoisesti. Se on mielestäni kiltti teko ja liikunta samassa paketissa.