maanantai 30. syyskuuta 2019

Kaunis ja hyvä annos


Kokkaamiseen on kiva panostaa aina välillä. Esimerkkikuva on eilisillalta. 
Kaupasta löytyi kasvilihainen uutuustuote, joka on ehkä parhaimmillaan sämpylän välissä burgerina, mutta päätimme syödä sen ruokapihvinä. Lisäksi oli ihan oikeata perunamuusia, johon Mies kuori perunat ja jonka maustoin voilla, parmesaaniraasteella ja tumjamilla / haudutettuja porkkanalantteja, jotka maustoin muscovadolla ja rakuunalla / salaattia, johon tuli jäävuorisalaattia, tuoretta viikunaa, päärynää, pinjansiemeniä, ruususuolaa ja kylmäpuristettua rypsiöljyä / puolukoita ja suolakurkkua. 
Ruoka oli hyvää, värikylläistä ja täyttävää. 

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Itkua, iloa ja toimistotyötä




Eilen tein töitä kolmessa eri paikassa. Ensimmäisessä itkettiin, toisessa iloittiin ja kolmannessa näpyteltiin tietokonetta ja katsottiin mikrokorttikonetta. Kuva on keskimmäisestä paikasta ja sen soittimesta. Hieman siellä jo sormia vähän paleli, kun tuolla vanhassa kirkossa ei ole mitään lämmitystä. 
Vietin laatuaikaa yksikseni sitten alkuillasta. Kävin lenkillä, saunoin, katsoin telkkaria ja luin. Välillä sain viestejä Tampereelta, jossa Mies oli lapsenvahtina. Hyvin siellä oli sujunut - kerhovideokin oli hauska. 

Jk. Nimipäiväonnittelut Vävylle! 

lauantai 28. syyskuuta 2019

Syksyinen postikortti, ole hyvä!


Leikittelin kuvaohjelmalla ja tein eilisestä kävelylenkistä syksyisen postikortin. Se kulkee nopeammin kuin minkään valtakunnan ykkösposti ja taatusti läjähtää ruudulle reaaliajassa. Olen tähän asti ollut sitä mieltä, että posti kulkee nykyään suhteellisen hyvää vauhtia, kunnes tässä pari viikkoa sitten sain tuta, ettei kuljekaan... 
Ostin nettikirpparilta Ykköselle paidan, joka oli laitettu postiin Kirkkonummelta 2.9. Perillä Tampereella se oli 20.9. Linnuntietä tuo välimatka on 157 ja autotietä 197 kilometriä. Melkeinhän tuon olisi kävellen kuljettanut samassa ajassa! 

perjantai 27. syyskuuta 2019

Pipo on päälaen peittävä vaatekappale


Minusta on kuoriutunut (kuv.) pipoihminen. Pari vielä puuttuu kuvasta eli traktori- ja junaversiot, mutta eiköhän asia tullut selväksi. Pitkillä ja lyhyemmillä kävelylenkeillä mikään ei ole niin mukava ja lempeä päähinevaihtoehto kuin juuri trikoopipo. Jokainen on löytynyt kirpparilta ja mistään en ole maksanut kahta euroa enempää. Apinapipo kotiutui eilen ja pääsi illalla lenkille. Ja tänään myös, kun on saanut yön levätä.

Jk. Onnittelut saa Ykkönen, jolla on tänään iän merkkipäivä. Neljä ja puoli vuotta on iso juttu! 

torstai 26. syyskuuta 2019

Ottamuksia 44


Lomasviikolla törmäsin (kuv.) kylttiin, joka oli kaunis ja idyllinen. Oli ihan pakko kaivaa Taito laukusta ja napata kuva. Sitä ennen olin katsellut pussilakanoita ja pyyhkeitä, mutta todennut, että ensinnäkin niitä on jo ennestään aivan tarpeeksi ja toisekseen jalassa oli farkut eikä ostohousut. Poistuin liikkeestä vain ottamuksen kera. Ja kyllä, minä rakastan kylttejä! 

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Eilinen enkkalenkki


Eilen päivällä lähdettiin kävelylenkille ja ajatuksena oli kävellä pitkästi. Hieman mielessä kimmelsi ajatus mahdollisesta enkkalenkistä, vaikka varmoja ei voitu olla. Mutta niin siinä kävi, että ennätysmatka 18,1 kilometriä rapsahti askelmittariin! Parhaana mahdollisena kävelyseurana oli paras kaveri eli Mies. Sää oli sopiva, samoin vaatetus ja pössis. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että olen ylpeä suorituksestamme! 

Jk. Tänään toisen nimensä päivää viettää kaksi suvun miestä Tampereella. Onnittelut näin virtuaalisesti! Pienet muistamiset kulkeutuvat perille viikonloppuna vaaripostina...

tiistai 24. syyskuuta 2019

Aasinsiltakuva portaista


Portaiden kuva ei ole meiltä töistä, mutta töistä ajattelin kirjoittaa. Ja syy on se, että päivälleen viisi vuotta sitten minut valittiin virallisesti työhön, jota teen nyt ja jota olin jo epävirallisestikin tehnyt tuuraamalla. Siksi aasinsiltakuva. 
Työpäivät on erilaisia, vaikka monet asiat toistuvatkin. Pidän asiakastyöstä - jopa silloin kun puhelin soi päivän kuudennentoista kerran ja pöydällä ja päässä on asiat levällään...

maanantai 23. syyskuuta 2019

Kolme kirjaa, satayhdeksän kilometriä ja kahdeksan kirpparia


Lomanen on nyt vietetty ja taputeltu. Tavoilleni uskollisena on listauksen aika eli Mitä Kaikkea Lomaseen Kuului...
- lomanen alkoi ja loppui Petäjävedellä, väliosa kului Turussa
- katsoin seitsemän elokuvaa (Lasilinna, Pitch Perfect 2, Napapiirin sankarit 3, The Founder, Yhteinen vaimomme, American Pastoral, 33)
- luin kolme kirjaa (Norsu nailoneissa, Teräsmiehen morsian, Entropia)
- kävin yhdessä taidenäyttelyssä (Vuoden nuori taiteilija 2019, Nastja Säde Rönkkö)
- nukuin aamuisin pitkään
- kävin kahdeksalla kirpparilla
- kävelin 109 kilometriä ja poljin spinningpyörää 70 minuuttia
- osallistuin Turun seudun joukkoliikenteen viisivuotistapahtunaan, mutta en matkustanut lähibussilla kertaakaan
- yskin ja niistin jonkin verran
- vietin hyvän ja pitkän lomasen

sunnuntai 22. syyskuuta 2019

Historia havisee


Aurajokivarren maisemista matkattiin eilen keskiseen Suomeen. Tämä päivä on vielä vapaata pudotusta, toipumista ja orientoitumista. Lomasella ja lomalla kotosessa nautin ehkä eniten siitä, että kävelyreittejä on monia erilaisia ja useimmilla reiteillä historia havisee ihan oikeasti. En olisi muutama vuosi sitten uskonut, että kävely ja kävelyreitit olisivat The Juttu...
Kuva on yhdeltä maisemakukkapaikalta. Turussa kun oli päätetty kylvää ympäri kaupunkia kuuden hehtaarin verran kesäkukkia poimittavaksi. Minäkin kävin kahdesti. Jälkimmäisellä kerralla hieman sapetti, kun joku oli käynyt ilmeisesti poimimassa lapiolla mukaan kukkamättäitä. Tai sitten asialla oli ollut myyrä, 

lauantai 21. syyskuuta 2019

Mitä tämä on?


Eilen bongasin oudon myyntikohteen. Tähän asti olen luullut, että verkkokalvo on silmässä (ja onhan se edelleenkin niin), mutta kirpparilla sitä oli myytävänä iso rullallinen ja arvoituksena pysyi kyllä käyttötarkoitus. Olisi maksanut vitosen ja jäi sinne odottamaan asiantuntevaa ostajaa, joka en todellakaan ollut.

perjantai 20. syyskuuta 2019

Uusiokäyttöä


Nautin siitä, kun keksin tavaroille uusiokäyttöä. Kuvassa yksi ja viimeisin. Idea on vapaasti käytettävissä, sillä tätä(kään) en ole patentoinut ja olisi se patentista huolimattakin...
Kirppareilla näkee paljon raastinrautoja, mutta harvemmin tätä suoraa mallia ja olin tosi iloinen, kun tällä viikolla löysin eurolla moisen yksilön. Tämä jää kotoseen, toinen samanlainen on jo ollut Laurilassa samaisessa käytössä korusäilyttimenä. 

torstai 19. syyskuuta 2019

Kiitos, Uusi-Seelanti!


Tänään tulee kuluneeksi 126 vuotta siitä, kun Uusi-Seelanti ensimmäisenä valtiona päätti, että naisillakin on äänioikeus. Hieno ja rohkea päätös, kiitos! Uusi-Seelanti on tähän mennessä ollut minulle vain Kiri Te Kanawan ja kiivin kotimaa, joten oli jo korkea aika kartuttaa triviavarastoa. Muuten, suosittelen maistamaan keltaista kiiviä - se on kalliimpaa kuin tavallinen, mutta monta kertaa parempaa.

keskiviikko 18. syyskuuta 2019

Ottamuksia 43


Pahoittelen huonoa kuvaa. Oman turvallisuuteni ja liikenteen soljuvan sujumisen vuoksi jouduin nappaamaan kuvan aika kaukaa ja rajasin siitä turhat rönsyt pois. 
Kyse ei ole parisuhdemainoksesta, vaikka voisi olla. Ilmeisesti kyse on urheilumainoksesta, jonka valitut tietävät jo ennestään. Joka tapauksessa lause kehottaa ja hyvästä kehotuksesta onkin kyse...

tiistai 17. syyskuuta 2019

Muki, joka tsemppaa


Eilen oli kirpparipäivä. Löysin eurolla ihan uuden mukin, jossa oli erittäin hyvä tsemppiteksti. Kahvimukiksi aivan liian suuri ainakin minulle, mutta tuskin muki pahastuu teestäkään. (Tai ainakin nyt aamulla oli ihan kunnossa, kun eilen illalla join siitä teetä.) Vetoisuus on kuusi desilitraa. Ehkä hivenen liian nätti, mutta ostinkin sen tekstin takia. - Hyvä tietää, että pystyn! 

maanantai 16. syyskuuta 2019

Arkea arjimmillaan


Panostan mielelläni kauniiseen kattaukseen ja kuvaamiseen ja kokkaamiseenkin. Siis yleensä. Sitten joskus nälkä on niin kova, että valmisriisipuurosta vain nopeasti kansi pois, puuron päälle ripaus sokeria ja tupsaus kanelia ja lusikka  puuroon ja pikaräpsy ja puuroa ääntä kohti. Se on realismia, rehellistä arkea arjimmillaan. 

Jk. Ja oikeasti tuo puuro on niin hyvää...

sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Ottamuksia 42


Suunnitelmat meni vähän uusiksi. Olin aikonut osallistua tänään yhteen joukkokävelytapahtumaan, mutta se jää nyt välistä, koska sataa. Plääh. Maksoin jo osallistumismaksunkin, mutta se ei ole harmin syy. Raha menee hyvään tarkoitukseen joka tapauksessa.
Tästä tulee siis sisäpäivä. Forecan tädit ja Ilmatieteenlaitokset sedät ovat yhtä mieltä siitä, että illasta voisi poutaantua tai ainakin sade loppuisi. Elän toivossa ja katson elokuvia ja luen.

Jk. Torstaina ostin muuten ylellisyystarvikkeen nimeltä sitruspuserrin. Johto seinään, sitrushedelmät puoliksi ja ei muuta kuin mehuntekoon. C-vitamiinia tässä tarvitaankin! 

lauantai 14. syyskuuta 2019

Tästä en luovu


On juttuja, jotka toimivat ja koukuttavat ja ihastuttavat. Lomanen alkaa aina samalla tavalla eli ostan kaupasta basilikan ja tomaatteja. Niin tälläkin kertaa. Basilika sai kesällä nimikkoastian ja vaikka se onkin tarkoitettu laihemmalle yksilölle, menee siihen paksumpikin. Pöydällä tuuraa myös leikkokukkia.
Nukuin taas pitkään. Kohta laitan aamupalaa. Nyt ei puurotuta, joten keksin jotakin muuta. 

perjantai 13. syyskuuta 2019

Kyllä harmitti ensiksi!


Eilen aamulla harmitti ja sanoin autossa pari rumaa sanaa. Olin mielestäni pakannut kaiken mahdollisen ja vähän mahdotontakin ja silti unohdin tärkeän asian... Askelmittari jäi matkasta ja sehän oli melkein maailmanloppu. 
No, asia hoitui, kun päätin ostaa tänne kotoseen varamittariksi uuden. Mittarin nimi voisi olla vaikka Ohvo eilisen nimipäiväsankarin mukaan. Ohvo Omron kuulostaa vanhanaikaisen romaanin sivuhenkilöltä ja aika uskottavalta. - Ohvo pääsi illalla housuntaskussa mukaan ja toimi.

Jk. Heräsin parikymmentä minuuttia sitten. Olen kotosessa ja nuhassa. Ulkona sataa. 

torstai 12. syyskuuta 2019

Wapaalla!


Jostakin mediasta luin/kuulin lauseen, joka on ajankohtainen juuri nyt. Kun minä vaihdan vapaalle, se kirjoitetaan tuplaveellä. Eli siis ei vapaalle, mutta wapaalle! Eilen suljin työpaikan oven ja puhelimen ja aloitin syyslomasen vieton. Parin tunnin kuluttua suuntana on varsinainen Suomi. 
Kaksoisveenäppäin on töissä paljon käytössä, kun vanhoista papereista löytyy Wäinöä, Wilhoa, Wilhelmiä ja heidän elämänvaiheitaan pitää kirjata milloin mitäkin tarkoitusta varten. Välillä nimet muuttuvat yksöisveellisiksi vuosikymmenien ja kirjaajan vaihtuessa.

Jk. Minulta kysyttiin, mitä aion nyt lomasella tehdä. Vastasin, että kävellä. Minulle naurahdettiin...

keskiviikko 11. syyskuuta 2019

Onkohan olemassa viikonpäiväolympialaiset?


Viikonpäiväolympialaisissa eilinen päivä olisi taatusti saanut mitalin. Päivään kuului kaikenlaista, vaikka se oli näennäisesti vapaapäivä. Ehkä juuri siksi.
Kävin pitämässä työkeskuksen lauluryhmän syksyn ensimmäisen laulukerran. Kävin työpaikalla extraamassa tai oikeastaan ennakoimassa tämän päivän kokousta. Söin hyviä aterioita ja jälkimmäisellä kerralla nautin työkaverin tuomia syksyaarteita. Kävelin kaksi hyötylenkkiä yksin ja yhden hupilenkin parhaan kaverin kanssa. Saunoin. Uin. Katsoin elokuvan. Luin. 

Jk. Pahkeinen sentään, korttipeli unohtui! Skip-Bo oli peli ja häviäjä olin minä, mutta vain viidellä kortilla...

tiistai 10. syyskuuta 2019

Olen tiedonhaluinen, yrittäkää kestää!


Portti on kuvassa puoliksi auki tai puoliksi kiinni. Itse olen aukinaisuuden koulukunnan edustaja. Sunnuntain lenkkikuva sekin. Ei mikään tarkkaan harkittu, mutta ihan jees räpsy.
Olen ollut koko ikäni utelias tietämään kaikenlaista. Rasittavan utelias, voisi joku sanoa. Tiedonhaluinen kuulostaisi paremmalta. Joka tapauksessa haluan tietää, mitä/missä/milloin ja ennen kaikkea miksi. 

maanantai 9. syyskuuta 2019

Kävelyä, korvapuusteja, kalaa ja kuuntelua


Viikonloppuun kuului kaksi pitkää askelluslenkkiä - lauantaina 12,1 km ja sunnuntaina 13,7 km - ja niiden lisäksi mm. itsesavustettua kalaa, villasukan kutomista, muutama elokuva, lukemista, äänikirjan kuuntelemista, saunomista, tuoreita korvapuusteja ja oleskelua. Voimaannuttava viikonloppu, sanoisin. 
Äänikirjana meillä on Täällä Pohjantähden alla. Lukijana Veikko Sinisalo. Bongasin Turun pääkirjaston poistomyynnistä kolmella eurolla koko setin, jossa on yhteensä 72 cd-levyä. Aika hyvä diili! 

sunnuntai 8. syyskuuta 2019

Ottamuksia 41


Se odotti eilisen kävelylenkin viimeisen puolen kilometrin aikana ja ihan selvästi odotti kuvaamista. Ornitologinen tuntemukseni rajoittuu variksiin, harakoihin ja tipeihin. Sulka ei ollut kenenkään niistä. (Yleensä tapaan kyllä epäillä kotkaa, jos on jostakin oudosta linnusta kyse.) - Kaunis joka tapauksessa, oikein lumoavan kaunis. 

lauantai 7. syyskuuta 2019

Kun minä unestani/unistani heräsin...


Kun on vapaapäivä, voi herätä ensin kuudelta ja sitten toisen kerran puoli yhdeksältä ja ei kuitenkaan kaiketi ole menettänyt kansalaisluottamustaan. Näin on. Kuuden aikana ajattelin, että torkahdan vielä vähän, mutta nukuin ja unia vaan tuli ja tuli. No, nyt on virtaa kuin keskikokoisessa kylässä! 
Eilisestä aika monta tuntia kului kausikokoustaessa. Asia, seura, ruoka, miljöö ja kahvi oli hyvää. Sain sieltä yhden uuden sanan, joka on selvityshenkilö. Kuulosti vanhanaikaisen salapoliisiromaanin henkilöhahmolta, mutta erehdyin. 


perjantai 6. syyskuuta 2019

Mustapapupihvipäivä


Olen ollut pari päivää yksikseni kotona ja kokkaus ihan-vaan-itselle ei aina inspiroi. Onneksi pakastimesta löytyy aina jotakin! Eilen bongasin sieltä mustapapupihvin. Siitähän se sitten lähti ja pihvi sai seurakseen raejuustoa, kirsikkatomaatteja, salaatinlehden ja ruisleipäviipaleen punajuurilevitteellä ja juustolla.
Iltayhdeksän jälkeen puin lenkkikamppeet, otin mukaani taskulampun ja lähdin vastaan Miestä. Ehdin rautatieaseman pihaan asti. Käveltiin kaksin Laurilaan ja oltiin tyytyväisiä, kun ennakkotietojen vastaisesti oli satamatta. 

torstai 5. syyskuuta 2019

En aio myöhästyä!


Tänään päivästä voi tulla mainio, jos uskoo Helsingin yliopiston almanakkatoimistoa! Jos tarkkoja ollaan, he ovat kyllä tarkoittaneet ison alkukirjaimen versiota... 
Tänään on Yrittäjän päivä. Lähipiiristä löytyville hyvää teemapäivää! Ja lisäksi on Myöhästy jostakin -päivä, jota en aio viettää. Mahdollisuus myöhästyä illan junatreffeiltä tietysti on, mutta aion olla ajoissa. Sataa taikka ei. Tiedoksi Miehelle jo etukäteen, 

keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Keskellä viikkoa



Tänään on Suomalaisen ruoan päivä. Näin aamulla ei ole vielä muuta kuvauskohdetta ruoasta kuin kuistin omenat. Kohta on aika keittää puuroa ja kahvia eli suorittaa tankkaus.
Eilen askelmittariin kertyi yli 24000 askelta, kun aamulenkin lisäksi tein vielä kunnon päivälenkin. Aivan upea lenkki-ilma molemmilla kerroilla. Kyllä se niin on, että kävely on mun juttu!

Jk. Aloitin eilen vaatehuoneen siivouksen. 

tiistai 3. syyskuuta 2019

Arkismi on mun juttu!


Sain sanan, joka voisi olla blogin nimikkosana. Olen aina rakastanut arkea ja hyvin arkisia asioita. Siksi ystäväni Hannan löytämä arkismi kolahti heti. Sanaa on mukava mutustella ja tunnustella. Ihanaa, kun on muitakin sanabongareita! 
Aamukahvi on juotu ja aamulenkki kävelty. Päivä on kalenterin suhteen ihan tyhjä. Vaatehuoneen siivous kyllä on suunnitelmissa... Jotenkin se tuntuu kuuluvan syksyyn niin kuin kynttilät, omenapiirakka ja villasukat. 

maanantai 2. syyskuuta 2019

Aamutuimaan rakkaudesta


Rakkaus on ihmeellinen asia ja tunne. Sitä ei ole olemassa tiettyä määrää. Se lisääntyy koko ajan, kun rakastettavia on enemmän. 
Ensin meitä oli kaksi, sitten kolme, neljä ja jonkin ajan kuluttua viisi ja kuusi, kunnes Ykkösen myötä seitsemän. Rakkautta riitti kaikille. Kakkosen synnyttyä keväällä klaaniinme kuuluu kahdeksan ja rakkauden määrä kasvoi taas. 
Olen paatunut romantikko, vaikka luenkin mieluummin muuta kuin siirappitarinoita. Olen romantikko ja leijonamummu. Omien puolesta valmis taistelemaan. 

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Elokuu meni kuin siivi(lä)llä


Syyskuun ensimmäinen päivä, oho! On siis elokuun muistosanojen aika.
Elokuuhun sain sopimaan
- kaksikymmentäviisi elokuvaa
- neljä kirjaa
- kävelyä sataa metriä vaille satakolmekymmentäkuusi kilometriä
- neljätoista tuntia spinningiä
- turkuilua, tamperoitumista ja laurilointia
- mummuilua
- kokkauskokeiluja
- valokuvausta eli canonisointia tosi paljon
- töitä ja vapaata sopivassa suhteessa
On virkistävää aloittaa nyt syyskuu. Aion jatkaa suunnilleen samalla tyylillä.