lauantai 11. heinäkuuta 2015

Saisinko olla tyytyväinen?


Meidät on kasvatettu niin, että kaiken suorittamisen jälkeen pitäisi aina olla vielä parantamisen varaa ja itseensä tyytyväinen ei oikein saisi olla. Liekö se jotakin yltiöluterilaisuutta, supisuomalaisuutta vai maksimoitua vähättelyä? Eilinen päivä sisälsi kaikenlaista - taidenäyttelyitä, kirpputoreilua, siivousta, leipomista, pihailua, lukemista jne. Illalla totesin, että oltiin hyviä ja sillä tarkoitin sitä, että olimme muun muassa siivonneet. Siisti koti, parempi mieli. Siisti koti, tyytyväinen olo. Ainahan on parantamisen varaa, totta mooses, mutta tämä riittää ja ollaan onnellisia ja tyytyväisiä ja hyristään. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti