maanantai 18. maaliskuuta 2019

Oodi Naistenklinikalle, ilolle ja vaikka mille


Eilinen oli kerrassaan ihmeellinen päivä. Aamuyhdeksän jälkeen lähdettiin autolla kohti Jämsää, josta hypättiin (kuv.) junaan ja matkattiin Helsinkiin. Pasilassa jäätiin pois ja reippaina ihmisinä käveltiin Naistenklinikalle. Elokuvista ja sarjoista tutun rakennuksen pääovesta mentiin ja tavattiin aulassa Kuopus, Vävy ja Lapsenlapsi ja jonkin ajan kuluttua myös treffattiin Esikoinen, joka johdatti meidät kuudenteen kerrokseen.
Ja siellä sitten yhdessä perhehuoneessa olivat Miniä ja suvun pienimmäinen, jolla oli kissanpennun ääni ja isänsä piirteet niin vahvoina, että oli kuin kalenteria olisi käännetty kolmekymmentäneljä vuotta taaksepäin... Ihana! Rakas! 
Pienen visiitin jälkeen jatkettiin kulkua kaupungille. Mies meni katsomaan taidetta. Minä kiertelin sellaisissa kaupoissa, joita lähikaupungissa ei ole ja sitten tehtiin treffit palindromitavarataloon. Sieltä jatkettiin Oodiin, jossa lueskeltiin lehtiä ja juotiin kahvia. Ja sitten tulikin aika kävellä rautatieasemalle ja matkata kohti Jämsää ja vielä ajaa kotiin. Sää oli pöpperöluminen ja inhottava, mutta olo oli onnellinen sitten kotona teekupin ääressä.

Jk. Kuvan tekstin löydin Oodissa Keskipohjanmaa -lehdestä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti