Otsikon keksin jo muutama viikko sitten, kun kuuntelin puhetta aikaikkunasyömisestä. Oma ikkunani ruoan suhteen on varsin väljä, mutta aina välillä saattaa käydä niin, että ikkuna on vain kahdeksan tunnin kokoinen.
Nukkumisellakin on oma aikaikkunansa. Onneksi sen sanotaan olevan monen tunnin mittainen, joten useimmat meistä pääsevät kömpimään Höyhensaarille sopivana aikana.
Ja ajatelkaa - ennen ei tällaisista ikkunoista tiedetty mitään! Syötiin ja nukuttiin ja syötiin ihan mihin aikaan vaan…
Jk. Kuva on viime kesältä Kuopukselan pöydästä. Sinkkuaamupala ennen kaupungille lähtöä.
Syön 1) silloin kun on nälkä 2) tarjotin sylissä olohuoneessa.
VastaaPoistaNukun silloin kun väsyttää.
Tietysti näitä rajoittaa se, että olenko reissussa. Voileivän kyllä kehtaan pyytää missä tahansa, jos on nälkä, mutta nukkumaan en nyt sentään ihan joka paikassa tohdi käydä 😉
Kiitos oivista vastauksista! 👍
PoistaTaas oppi jotain uutta, enpä ole ajatellut. Crohnin tautilaisena syön varoen, milloin sattuu( siis kun ei masuun satu)ja mitä voi syödä. Pöydän ääressä, olohuoneessa...nukun kun nukuttaa, välillä päikkärit, töissä täytyisi syödä mutta välillä kuittaan sen pikanapostelulla.... KIvat astiat kuvassa, onko Arabian Pekka-sarjaa tuo lautanen? Vai muistanko väärin.🙈
VastaaPoistaKiitos, kun kommentoit!
VastaaPoistaOikeassa olet, Pekkaa tuo leipälautanen on. Kuopukselassa on paljon vanhoja kauniita astioita.
Ruoka näyttää jotenkin niin paljon paremmalta nuissa kauniissa wanhemmissa astioissa🥰
Poista😊
Poista