Eilisellä kävelylenkillä (9,7 km) bongasin ensimmäisen leskenlehden. Olin paluumatkalla ja jo sen verran lähellä Laurilaa, että otin kukan varovasti toisen käsineen sisälle suojaan. Kotona se pääsi saman tien veteen ja kuvattavaksi. Aikanaan Esikoinen kuljetti minulle aina kevään ensimmäiset leskenlehdet ja nyt sitten lähetin kuvan pojan nähtäväksi. Perinteitä voi hieman muutella!
Iloinen perinne, joka varmasti joustaa! 😊 Itse en ole vielä leskenlehtiin törmännyt, vaikka niitä kuulemma on. Maaliskuun viimeistä päivää!
VastaaPoistaHarrastan aika lailla perinteiden muokkaamista… Hyvää maaliskuun loppua!
Poista