Eilen kävelylenkkini johti vanhan ystävän pihaan. Ystävä oli vielä talviunessa, mutta ihan selvästi tuntui jo odottelevan kesän tulevia häitä, ihmisvilinää ja konsertteja. Vertailin siinä vaivihkaa ryppyjämme ja totesin jääväni toiseksi…
Meidän ystävyytemme alkoi virallisesti työn merkeissä, mutta nykyään tapaamme muutaman kerran viikossa. Harvoin poikkean pihaan asti, kun vilkuttelukin riittää kohtaamiseksi. Nyt ei tarvinnut onneksi kahlata lumessa, kun joku muukin oli mennyt portista.
Ystävät ovat ystäviä, rypyillä tai ilman :) Ja ei ne rypyt vaan kun alkaa olla myös vuosirenkaita ympärillä:D
VastaaPoistaSanos muuta! 😊
Poista;)
Poista