Saanko esitellä: komiikka ja huumori!

  

          

Olen aina pitänyt komiikasta ja huumorista. Varsinkin tilannekomiikka on mieleen. Huvittavia juttuja, sanoja, lauseita ja asetelmia tuntuu tulevan vastaan elämän käänteissä aina sopivasti. Yhtä asiaa pitää tietysti varoa ja se on tyhjän nauraminen. Vanha kansa on opettanut, että mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Ehkä minulla kävi hyvä tuuri, kun satuin syntymään tytöksi...

Olen naimisissa miehen kanssa, jolla on samanlainen huumorintaju kuin minulla. Tai ehkä on siinä sen verran eroa, että Duudsoneissa menee raja. Voisiko sanoa, että napaan piirretty raja! :))))

Kasipalloa hyvässä seurassa

Eilen oli tapahtumarikas päivä. Aamupäivällä olimme elokuvissa seuraamassa, miten ulkoisesti epäarmimainen Minna Haapkylä on kuin onkin ihan selvästi Armi Ratian nahkoihin juuri oikea valinta. Elokuvan jälkeen söimme syntisen/taivaallisen hyvää suklaakakkua kahvilassa teen ja kahvin kera. Sitten lähdimme kävelemään ja sade tihkutti hetkessä meidät puolimäriksi. Menimme pitämään sadetta baariin, jossa otimme lämmikkeet ja pelasimme biljardia. (Ensimmäinen kerta minulla!) Illalla hyvää ruokaa, hyvä elokuva (Something The Lord Made), teetä ja ruisnachoja ja hyvää seuraa. Nukkumaan tyytyväisenä, onnellisena ja uupuneena. Parhaalle kaverille kiitos ja elämälle myös...

Päänsisäistä pääsiäistä!

Pääsiäinen ja kananmunat liittyvät yhteen. Ja jos kerran ihan oikeat kananmunat, niin myös suklaamunat, huopamunat ja kaikenlaiset koristemunat. Olettaisin, että tänä aamuna syötävällä sunnuntaiaamupalalla on kaiken muun lisäksi keitetyt kananmunat kummallekin.
Aloitin aamuni jo vähän aikaa sitten ja luin Kalevalan maailmansyntyrunoa. Se vaikutti niin hienolta, että jatkan lukemista jossakin vaiheessa...

Takatalvi vai ihan tavis kevättalvi?

Kevät ottaa erikokoisia harppauksia, välillä pysyy ihan paikallaan ja joidenkin mielestä harrastaa takatalveilua. Takatalvi olisi silloin kyseessä, jos terminen kevät olisi jo päällä. Nythän se ei ole vielä kunnolla ollut. Tämä on ihan normaalia kevättalvikäyttäytymistä. Lunta, räntää, vettä, pakkasta, aurinkoa, pakkasta, vettä, räntää, lunta. Joka tapauksessa silmuja on jo puissa ja eilisellä kävelyretkellä oli ihan pakko taitella muutama oksa kotosen maljakkoon.

Jk. Käsitteistä puheen ollen myös intiaanikesä jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä se on heinäkuulla, toisten elokuulla. Intiaanit olivat sitä mieltä, että se on vasta lokakuulla.

On vai ei?

Jos minulta olisi kysytty kuvan kysymys kaksikymmentä vuotta sitten, olisin vastannut:EI! Jos minulta olisi kysytty kymmenen vuotta sitten, olisi vastaus ollut: Ei. Jos minulta kysytään nyt, sanon: ON! Minä, joka ennen latasin kahvinkeittimen lähes täyteen - minä, joka luulin koneistoni toimivan kahvilla. Nyt tiedän, että aamulla voi juoda teetä. Illalla voi juoda teetä. Päivällä vielä juon kahvia. Mutta en ole kuitenkaan ehdoton, sillä aamukahvi ja iltakahvi voi kuulua ohjelmaan, jos siltä tuntuu. - Tuon pahvikortin vein työpaikalle. Siellä kun on useampikin niitä, jotka vastaavat kysymykseen: EI!!!

Mitä tein maaliskuussa?

Edellisessä blogielämässäni minulla oli tapana listoittaa. En tarkoita jalkalistoja, kattolistoja, reunalistoja, peitelistoja enkä varsinkaan koristelistoja. Minulla on pieni kirja, johon kirjaan kaikki kuukauden aikana katsomani elokuvat, lukemani kirjat ja tekemäni käsityöt. (Ja toinen kirja jo menossa, sillä listat alkavat vuodelta 2012. Ja pidän tyhjistä kirjoista.)

Maaliskuussa katsoin kaikkiaan kaksikymmentäyhdeksän elokuvaa. Top 3: Huhtikuu tulee (Mamma är förälskad), Vuosi nuoruudestani (Girl, Interrupted), Herra Ibrahim ja koraanin kukkaset (Monsieur Ibrahim et les fleurs du Coran) /. Luin kuusi kirjaa, joista kaksi oli ylitse muiden. Linda Olssonin 'Kun mustarastas laulaa' oli herkkä ja kaunis kuin mustarastaan ääni ja niitä kirjoja, joita ei malttaisi laskea kädestään - ei, vaikka yö on tuloillaan ja pitäsi jo nukkua... Esa Mäkisen 'Totuuskuutio' koukutti myös omalla tavallaan. Kirja oli kuvaus teknomaailmasta, jossa tieto, valta ja raha käyvät mittelöä ja jossa asiat voidaan täsmäyttää näyttämään paremmilta. / Kudoin neljä juttua, joista yhden voin mainita: miehelle kudoin raitasukat. Kolme muuta liittyvät joulupukin muistamisiin ja niistä on pakko olla hyshys...

Italialaiset parmesaanikeksit, kiitos Outi Pakkaselle!

Luottoreseptit on kova sana. Niitä reseptejä kaivetaan kerta toisensa jälkeen esille ja ne toimivat. Tarvitsee vain olla huolellinen. Yksi taatuista on Outi Pakkasen Toinen kerros -kirjasta napattu Italialaiset parmesaanikeksit. Ehkäpä sinäkin haluat kokeilla...

100 g raastettua parmesaania

120 g vehnäjauhoja

100 g huoneenlämpöistä voita

muskottipähkinää, ripaus cayennepippuria

(vettä)

(pinnalle pähkinä-tai mantelirouhetta tai kuivattuja yrttejä)

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi massaksi. Lisää tarvittaessa 1-2 rkl vettä. 

Muotoile taikinasta kaksi kapeaa pitkoa. (Rullaa pitkoja kuivatuissa yrteissä tai rouheessa.) 

Kääräise tuorekelmuun ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Leikkaa jähmettyneet pitkot parin sentin viipaleiksi,

paista 200 asteessa n. 15 min.