Siperianhernepensas on se, mistä minulle tulee lapsuus mieleen. Keskipellossa ei moista ollut, mutta naapurissa oli ja kyllä niillä paloilla oli kiva puhallella/vihellellä. Ehkä juuri siksi minäkin joka vuosi puhaltelen ainakin kerran. Naapureiden iloksi tai inhoksi. Eläköön Laurilan pensas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti