Eilen oli hiirenharmaa päivä. Sumuinen ja sateinen ja tuhruinen. Jos viikon kuluttua on vuoden harmain päivä, oli tämä nyt sille aika onnistunut alkusoitto ja tilausteos.
Tänään tulee äidin kuolemasta kuluneeksi kaksikymmentäkuusi vuotta. Suru on muuttanut muotoaan vuosikymmenien aikana, kun se on enää hiljaista kaipausta ja hienoista harmitusta.
Tänään on isänpäivä. Minulla oli hieno isä ja lapsillani on. Ykkösen ja Kakkosen isistä nyt puhumattakaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti