Kirjallisuudessa ja muussa mediassa saattaa usein törmätä (kuv.) ajatukseen, kuinka joku oli suurten näkyjen mies. Pieni kapinoitsija ja naisasianainen minussa herää ja niinpä jäin pari aamua sitten miettimään, miksi ei puhuta pienten näkyjen naisesta tai miehestä? Miksi kaikki suuri on jotakin hienoa ja tavoittelemisen arvoista? Maailman sivu on varmaankin ollut naisia ja miehiä, jotka ovat pienillä ajatuksillaan ja unelmillaan saaneet liikkeelle vaikka mitä - elinaikanaan tai postuumisti. Eläköön pienet näyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti